Ennätyssateita ja kesätulvia
Heinäkuun puoliväli on saavutettu ja jo toukokuun loppupuolelta alkanut suursäätilanne Euroopassa jatkuu edelleen. Säätyyppi on ollut enemmän merellinen kuin mantereinen: runsaita, jopa yhtenäisiä sateita on kulkenut lähes päivittäin maamme yli itään, eikä poutaisia hetkiä ole juurikaan ollut millään paikkakunnalla muutamaa vuorokautta pidempään. Sen sijaan osassa Kaakkois-Eurooppaa päivälämpötilat ovat olleet yhtä jaksoisesti 35 asteen vaiheilla jo kuukauden päivät.
Erityisesti Länsi-Suomea on koeteltu intensiivisillä ja yllättävillä rankkasateilla heinäkuun aikana. Suurimmat sadekertymät ovat tulleet Satakunnan ja Pohjanmaan rajamaastoon, jossa paikoin ollaan kärsitty kesätulvista, jotka Suomessa lienevät sangen harvinainen ilmiö. Vesi on saattanut tulvia jopa pahemmin kuin kevättulvien aikana. Mainitsemisen arvoisia sadekertymiä ovat Isojoen 1. – 11.7. aikana kertynyt 207 mm, joka on suurin Suomessa 50 vuoteen mitattu heinäkuun alun sadekertymä. Samalla tämä Isojoen sadekertymä on peräti n. 750 % alueen normaalista heinäkuun alun sadekertymästä, ja ylittää lähes kolminkertaisesti heinäkuun tyypillisen sadekertymän alueella. Toiseksi eniten sadetta heinäkuun alussa on kertynyt Karvialla: 168 mm. Päiväkohtainen suurin sadekertymä koettiin rankkojen ukkossateiden yhteydessä samaisella paikkakunnalla 8. heinäkuuta, jolloin vettä lorahti 96 mm vuorokaudessa eli yli kuukauden sademäärä yhdessä päivässä! Tässä on potentiaalia uudelle heinäkuun kaikkien aikojen sade-ennätykselle, sillä edellinen on 1930-luvulta Laukaasta, jolloin kk-sademäärä oli 302 mm. Ohessa olevasta kuvasta näkyy tarkemmin sadepoikkeamat kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoli väliin.
Helteilläkään ei juurikaan ole Suomea hellitty tässä kuussa. Korkein lukema on 8. heinäkuuta mitattu 28,5 astetta Lammilla. Keskimäärin heinäkuun puoliväliin mennessä hellepäiviä on kertynyt esimerkiksi Jyväskylässä ja Helsingissä n. 8 kpl, mutta tänä vuonna Jyväskylä on saanut tyytyä vaivaiseen yhteen hellepäivään ja Helsingin mittausasemilla ei olla kertaakaan kivuttu 25 asteen yläpuolelle. Paikoin sentään löytyy joitain havaintoasemia Etelä- ja Keski-Suomesta, joilla ollaan päästy sentään n. puoleen keskimääräisistä helletilastoista. Heinäkuun viimeiset pari viikkoa tuskin tulevat helletilastoja kasvattamaan. Mainittakoot muuten, että toissakesänä hellepäiviä oli tähän mennessä heinäkuuta kertynyt valtaosassa maata 20-25 kpl ja koko kesän aikana monellakin Etelä-Suomen havaintoasemalla yli 40.
Tuoreimmat kuukausiennusteet eivät edelleenkään anna toivoa säätyypin muutoksesta: ilmanpaine tullee olemaan edelleen Pohjois-Euroopassa tavanomaista matalampi, mikä tarkoittaa epävakaista ja viileähköä säätyyppiä. Helteet pysyttelevät yhä sitkeästi Etelä- ja Itä-Euroopassa. Heinä- ja elokuun vaihteessa ja ehkä jo vähän aikaisemminkin on pieniä viitteitä siitä, että ilmanpaine hieman nousisi Skandinaviassa, mikä tarkottaisi ehkä sateiden vähenemistä ja enemmän poutaisia hetkiä.
 | |
| Kuluvan 7 vrk:n ennustetut päivälämpötilat vs. normaalit, keskimääräiset arvot heinäkuun puolivälissä |
Puolassa viikonloppuna tornadoja
Sunnuntain aikana Pohjois-Puolassa tehtiin useitakin tornadohavaintoja. Maan ilmatieteenlaitoksen mukaan vahvistetut tornadot olivat Fujita-asteikolla (F0-F5) vahvuudeltaan F2 eli kohtalaista tuhoa aiheuttavia. Leveydeltään yksittäinen tornado on saattanut olla jopa toistasataa metriä ja tuulet ovat puhaltaneet 55 m/s. Havaitut tornadot lienevät tässä tapauksessa ei-supersolutornadoja, ts. ukkospilven yhteyteen muodostuvia. Tällöin tilanne on vaatinut tarpeeksi tuuliväännettä ja vaakatason pyörteisyyttä , ja tämä paikallinen vaakatason pyörteisyys on joutunut nousuvirtaukseen venyen pystysuunnassa. Aineellista vahinkoa tornadoista syntyi paljon, mutta onneksi selvittiin vain yhdellä kuolonuhrilla. Suomessakin F0-F1 –luokan trombeja esiintyy lähes vuosittain, joskaan ei ihan näin laaja-alaista tuhoa aiheuttavina.
Katso video tornadosta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti