sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Vesistöjen kesä

Kesä alkanut vauhdilla

Toukokuun puolivälin jälkeen Skandinaviaan vahvistuneen korkeapaineen myötä sää on pysytellyt laajalti Suomessa pääosin poutaisena ja aurinkoisena - tämä on mahdollistanut lämpötilojen kohoamisen kesäisiin lukemiin lähes koko maassa. Kuun korkein lämpötila on edelleen tähän mennessä helatorstaina Lappeenrannan Konnunsuolla mitattu 27,8 astetta ja perässä tulee Salon Kärkkä 25,5 asteen lukemalla kuun 21. päivänä. Toukokuun kaikkien aikojen korkein lämpötila 31,0 astetta on mitattu v. 1995 Lapinjärvellä. Tämän vuoden Lappeenrannan lukema jää tämän toukokuun korkeimmaksi, sillä helteitä ei ole hetkeen näköpiirissä.

Kaiken kaikkiaan toukokuusta näyttäisi muodostavan valtaosaan maata aavistuksen verran tavanomaista lämpimämpi tai lähes tavanomainen, kun taas kokonaisuudessaan koko keväästä tullee n. 0,5 - 1 astetta tavanomaista lämpöisempi. Täten Euroopan keskuksen (ECMWF) helmikuussa tekemä ennuste hieman tavanomaista lämpimämmästä keväästä kävi toteen. Samaisen keskuksen tekemä ennuste kesä-elokuulle lupailee pääosin lämpöoloiltaan tavanomaista säätä Suomeen, eikä merkkejä suurista sademääräpoikkeamissakaan ole.

Vesistöt tavanomaista lämpimämpiä

lähde: ymparisto.fi
Toukokuun lopun lämpö on sulattanut järvijäät aina Lappia myöden, Kilpisjärveä lukuun ottamatta. Tänään mitatuista asemista uimakelpoisin vesi löytyi Tuusulanjärvestä: 17,4 astetta. Koko maassa arvot ovat tällä hetkellä 1...5 astetta tavanomaista korkeammat. Suhteessa järvet ovat lämmenneet keskiarvoonsa nähden eniten erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Alkukesästä järvien pintaveden lämpötila riippuu voimakkaasti vallitsevista ilman lämpötiloista ja auringonpaisteestakin. Keskimäärin järvivedet ovat Suomessa lämpimimillään vasta heinäkuun loppupuolella, jolloin myös päivän keskilämpötila on korkeimmillaan merirannikkoalueita lukuun ottamatta, joilla keskimäärin lämpimimimmät hetket sattuvat usein vasta elokuun alkupuoliskolle.

Järvillä, ns. pienillä vesistöalueilla, lämpeneminen on suhteellisen nopeaa, mutta samoin myös kylmeneminen. Mitä pienempi ja matalampi vesistöalue kyseessä, sitä pienempi on sen lämmönvarastoimiskapasiteetti.


lähde: Itämeriportaali
Oheisessa kuvassa näkyy tämän hetkinen pintalämpötila Suomenlahdella. Merialueet reagoivat huomattavasti järviä hitaammin lämpenemiseen ja kylmenemiseen, sillä niillä on paljon suurempi lämpökapasiteetti. Suomen merialueet ovatkin tämän takia lämpimimmillään usein vasta elokuussa, kun taas järvivedet ovat jo viilenemään päin. Keskivertokesänä Suomenlahti lämpenee n. 17-18 asteiseksi, mutta esimerkiksi viime kesän heinäkuisen helleputken jälkeen pintavesi oli laajalti kuun lopussa rannikoilla 24-25 asteista ja avomerelläkin vähintään 20-asteista. Näin korkeat lämpötilat ovatkin varsin poikkeuksellisia.

Rannikkojen etuus on se, että puolen vuoden ajan (elo-helmikuu) se keskimäärin nostaa rannikkoseutujen lämpötilat korkeammalle kuin vastaavalla korkeudella sisämaassa. Toisaalta näin alkukesästä aurinkoisena merituulisena päivänä lämpötilaero sisämaan ja rannikkoedustan välillä voi olla reilustikin yli 5 astetta. Vähitellen tilanne kuitenkin tasoittuu, kun kesän aikana varastoitunutta lämpöä alkaa vapautua ilmaan syksyn tullen.

Miten meriveden pintalämpötila voi kesällä kylmetä yhtäkkiä jopa lähes 10 asteella päivässä?

Suolainen merivesi on raskaimmillaan +4 asteen lämpötilassa ja tässä lämpötilassa pyrkii vajoamaan kohti pohjaa, jossa meriveden lämpötila onkin lähes kaikkialla vakio tämän ilmiön vuoksi. Talvella Suomen merialueet ovat yleensä jääpeitteessä ainakin muutaman kuukauden ajan, jolloin jääpeite toimii erinomaisena kylmyyden eristeenä jääpeitteen alla olevan elämän kannalta. Keväällä jäiden lähdettyä pintavesi alkaa vähitellen lämmetä ja tämä vaihe on kaikille vesistöille erittäin tärkeä: tällöin pohjan ja pinnan vesi pääsevät sekoittumaan, jolloin vesistöjen pohjat saavat elintärkeää happea ja ravinteita pinnasta.  Sama sekoittuminen tapahtuu myös syksyisin, kun pintavesi jäähtyy n. 4-asteiseksi, niin se vajoaa kohti pohjaa, josta pulpahtaa pintaan taas korvaavaa vettä.

Kesäisin vesistöjen lämpötilaero syvyyden funktiona merialueilla voi olla melkoisen suuri. Parhaimmillaan auringon lämmittämän ohuen pintakerroksen lämpötila voi olla Suomen merialueilla 20 asteen kieppeillä, mutta laskee nopeasti syvyyden kasvaessa. Syvyyttä, jossa meriveden lämpötila laskee voimakkaasti, kutsutaan termokliiniksi. Se sijaitsee yleensä n. 10-15 metrin syvyydessä kesällä ja täällä veden lämpötila voi metrin matkalla laskea jopa yli 10 asteen verran! Termokliinin alapuolella, syvyydessä 15-30 m on yleensä kylmin talvivesi; täällä lämpötila on 2-3 astetta. Mitä lähemmäs pohjaa mennään, sitä suolaisempaa ja tiheämpää vettä siellä on, kunnes lopulta saavutetaan jonkin sortin balanssi ja lämpötila asettuu n. +4 asteeseen. 

Viime kesänä kuulin eräästä tapauksesta, jossa eräs suomalaisnainen oli sunnuntaina pulahtanut 22-asteiseen veteen Kotkan edustalla, mutta maanantaiaamuna uimalenkki oli jäänyt kuulemma lyhyeen, kun veden lämpötila oli ollut enää 13-asteista. Ilman lämpötila ei ollut laskenut radikaalisti, mutta ilmiölle on ihan luonnollinen selitys: sekoittuminen. Sunnuntai-iltana oli ukkoskuurojen yhteydessä tuullut voimakkaasti idän puolelta ja tämä oli paikoin nostattanut melko korkeatakin aallokkoa. Voimakas idänpuoleinen tuuli kesäaikana on erittäin otollinen meriveden voimakkaalle pystysuuntaiselle sekoittumiselle Suomen puoleisella rannikkoseudulla. Tällöin termokliinistä oli päässyt sekoittumaan pintaan asti huomattavasti kylmempää vettä ja aallokko oli mahdollisesti siirtänyt tuota lämpimämpää pintavettä muualle. Järvivesissä sama ilmiö ei yleensä ole mahdollinen, sillä järvet ovat huomattavasti pienempiä, matalampia ja heikkotuulisempia alueita eikä mainittavaa aallokkoa juurikaan esiinny.

Kesäkuu alkanee viileänä ja epävakaisena

Ensi viikon kuluessa ainakin ajoittaisia sateita on tiedossa koko maahan ja samalla tuuli kääntyy puhaltamaan viileästi lännen ja luoteen puolelle. Koulunsa päättäville viikonloppu saattaa olla epämukava ulkojuhlimisen kannalta, sillä sadealueita on tyrkyllä toinen toisensa perään. Lapissa voi ensi viikon aikana osa sateista tulla jopa räntänä. Reilun kahden viikon GFS-ennusteessa ei ollut merkkejä suuremmasta säätyypin muutoksesta: Skandinavia on epävakainen ensi viikon lopusta alkaen - ajoittain aurinkoa, mutta todennäköisemmin ainakin sadekuuroja ja lämpötilat 13 ja 20 asteen välillä.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Terminen kesä ja tapahtumarikas helatorstai

Termisestä kesästä

Näin toukokuun puolivälissä ollaan termisen kevään kynnyksellä maan eteläosassa. Kuun loppuun mennessä terminen kesä on keskimäärin alkanut Oulun läänin korkeudella saakka, mutta Lapissa alkaa yleisesti vasta kesäkuun puolella, Käsivarren ja aivan pohjoisimman Lapin osalta vasta juhannuksen jälkeen. Terminen kesä tarkoittaa sitä, että vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi (väh. 5 vrk ajan) +10 asteen rajan. Vaihtelut saattavat vuodesta toiseen olla suuriakin: varhaisimmillaan terminen kesä on alkanut maan eteläosissa 19.4. (viimeksi vuonna 2000), mutta toisaalta on tapauksia, jolloin sitä on saatu odotella lähes kesäkuun puoliväliin saakka. 

Lumitilanne 15.5. (lähde: FMI) 
Termisen kesän kesto on eteläisimmässä Suomessa reilut neljä kuukautta, keskiosissa maata n. 3,5 kuukautta, Oulun läänissä n. 3 kk ja Lapissa keskimäärin pari kuukautta, mutta jälleen poikkeuksena Käsivarren ja Utsjoen seutu, jossa kesto on vain vaivaisen kuukauden luokkaa.

Viime päivien perusteella voisin veikata, että terminen kesä on juuri alkanut ainakin Etelä-Suomessa ja tulee lähipäivinä alkamaan myös keskisessä Suomessa. Näin ollen terminen kesä on tänä vuonna aikataulussaan, ehkä paikoin keskisessä Suomessa tullee alkamaan hieman tavanomaista aikaisemmin. Myös kasvukausi on pyrähtänyt hyvin käyntiin siellä kaikkialla, missä lämpötila on pysyvästi saanut olla jo jonkin aikaa +5 asteen yläpuolella ja missä maa on vapautunut lumesta ja roudasta. 

Lumitilannekartasta nähdäänkin, että lunta on Keski-Lapissa ja paikoin Kainuussa. Eniten lunta oli aamun mittauksessa Kittilän kenttärovalla: huikeat 82 cm!


Helatorstaina hellettä, rankkasadetta ja ukkosia

Sään kannalta mielenkiintoisia hetkiä eletään huomenna helatorstaina. Silloin Selkämerellä on matalapaineenkeskus ja se pyöräyttää Etelä- ja Itä-Suomeen erittäin lämmintä ilmamassaa Venäjältä. Nämä kaakosta saapuvat hellemassat tietävät yleensä aina myös suhteellisen korkeata ilmankosteutta ja samalla myös otollisia olosuhteita ukkosten kehitykselle. Torstaista tulee (toivottavasti) alkavan kesän ensimmäinen mainittava ukkospäivä!

Tuo kaikista kuumin ja tukalin ilma jäänee Suomen kaakkoispuolelle, mutta kyllä aivan nuo maksimilämpötilat saattavat jossain Lappeenrannan, Vaalimaan tai Lieksan suunnalla kohota jopa 26...27 asteeseen. Kartassa olevat maksimiarvot ovat paikoin ehkä asteen tai pari liioiteltuja, jos otetaan huomioon paikallisen pilvisyyden tai tuulen viilentävä vaikutus. Rankkasateen sattuessa kohdalle lukemasta voi vähentää helposti ainakin viisi astetta.Toisaalta isojen järvien läheisyydessä on sitten useita asteita viileämpää idässäkin. Mitä lännemmäs mennään, sitä epävakaisemmaksi ja viileämmäksi sää käy. Samaan aikaan, kun esimerkiksi kaakkoisrajalla nautitaan aurinkoisesta hellesäästä, "värjötellään" Turussa tuulisessa ja sadekuuroisessa säässä alle 15 asteessa. Suomenlahden rannikoillakin tullee olemaan viileämpää meren yli puhaltavan tuulen johdosta. Kaiketi 20 asteen raja tulee todennäköisesti kulkemaan Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Ähtäri-Oulu-Kajaani -linjan kohdilla. 

Kartalla näkyykin lännestä puskeva kylmärintama, joka tulee etenemään illan kuluessa nopeasti kohti koillista. Sen etupuolella idempänä kehittyy yleisesti sadekuuroja ja mitä korkeammalle lämpötila ennättää kohota päivän mittaan, sitä todennäköisemmin kehittyy mukaan myös ukkosiakin. Tuon kullankeltaisen pistealueen sisäpuolella ukkoset ovat todennäköisimpiä iltapäivällä. Tuskin mitään armotonta  supersolutykitystä tullaan näkemään, mutta varmasti ihan rivakoitakin sade- ja ukkoskuuroja saadaan, ehkä jopa rakeita. Illaksi tämä ukkosherkkä alue siirtyy idemmäs samalla hieman heiketen, mutta työntäen yhteinäisempiä sateita laajalti maan etelä- ja keskiosiin. Ei olisi mikään ihme, jos jossain päin Etelä- ja Keski-Suomea saadaan sadetta 20-30 mm torstain ja perjantain aikana, yli puolet toukokuun kokonaissademäärästä. Perjantaina voi vielä ukkostaa itärajalla, tämän jälkeen sää poutaantuu ja viilenee.

Poutainen ja lämmin toukokuun loppu

Pitkäaikaisennusteet näyttäisivät vahvasti käyvän toteen, ja ensi viikosta lähtien Suomeen näyttäisi vahvistuvan korkeapaine. Sunnuntaista eteenpäin ja tällä hetkellä koko ensi viikkokin näyttää aurinkoiselta ja kesäisen lämpimältä:  laajalti päivälämpötilat Etelä- ja Keski-Suomessa 19...22 astetta, öisin n. 10. Pohjoisessakin päästäneen 15 asteen päivälämpötiloihin. Tästä se kesä voi alkaa!



sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Lapissa lumipyryä, etelässä kevät etenee hissukseen

Tällä kertaa lyhyt päivitys. Mielenkiintoinen sadealue nimittäin pyyhkäissyt koko maan yli kohti pohjoista: etelä- ja keskiosissa maata ollaan saatu reippaasti vettä perjantain ja lauantain kuluessa, mutta Lapissa monin paikoin uutta lunta on nyt yön mittaan satanut 5-10 cm, ehkä paikoin enemmänkin. Tässä hieman kontrastia toukokuun 5. päivästä: toinen kuva Helsingistä ja toinen Pelkosenniemeltä. Kumpikohan on kumpi?


(lähde: Kelikamerat)
Ei mainittavaa lämpenemistä näköpiirissä

Lauantaina vilkaistessani pitkäaikaisia ennusteita (eurooppalainen ja yhdysvaltainen) näyttää yhä siltä, että jo tällä hetkellä helteinen ja ukkosherkkä Kaakkos-Eurooppa tulee yhä pysymään varsin lämpimänä, kun taas Suomi - Ruotsi/Norja - Iso-Britannia - Espanja/Portugali -akseli tulee olemaan viileämmässä ilmamassassa. Ajoittain on myös epävakaista. Esimerkiksi eilen lauantaina on värjötelty Dublinissa vain 6 asteen päivälämpötiloissa, kun normaalisti oltaisiin 15 asteen vaiheilla tähän aikaan vuodesta. Käytännössä lämpötilaero on ollut varsin pieni Länsi-Euroopan alueella: ajoittain kuluneen viikon aikana Suomessa on ollut samoja päivälämpötiloja kuin esimerkiksi Portugalissa tai Etelä-Espanjassa, mutta kaikista koleinta Brittein saarten tienoilla. 

Hieman nousutrendiä lämpötiloissa on ensi viikolla ja aurinkoisessa säässä voidaankin käväistä 15-16 asteessa maan etelä- ja keskiosissa. Toisaalta voi olla, että ilo jää lyhyeksi, koska sateista ja viileämpää ilmamassaa on koko ajan tarjolla lännestä. Pieni toivonpilkahdus kuukauden päähän ulottuvassa ennusteessa näkyisi olevan toukokuun viimeiselle viikolle: silloin on mahdollista, että sääkuviot muuttuvat mullinmallin Euroopassa ja kesäsäät valtaisivat Suomen kertaheitolla.