sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Merituuli ja katsaus toukokuuhun

Merituulen anatomiaa


Merituuli rannikolla
Tässä vaiheessa kevättä ja myös alkukesällä merituulella on merkittävä rooli rannikkoseutujen ilmastossa. Merituulen syntyä voidaan tarkastella ohessa olevan kuvan avulla. Se viriää yleensä aamupäivän jälkeen, kun aurinko on ehtinyt lämmittää mannerta tarpeeksi, jolloin mantereen ja kylmän meren välisen lämpötilagradientin kasvaessa tarpeeksi suureksi muodostuu merituuli. Siinä lämmenneen mantereen puolella muodostuu konvektiota eli lämmennyt ilma nousee ylöspäin ja muodostuu usein kumpupilviä. Mikäli ilman kosteussisältö ja olosuhteet muuten ovat otollisia, voi iltapäivän kuluessa kehittyä myös sade- tai ukkoskuuroja kesäpäivänä. Kylmän meren puolella ilma on puolestaan laskevassa liikkeessä merituulikierron johdosta eli havaittavaa tai latentin lämmönvuota ei esiinny ylöspäin ja tämän seurauksena myöskään pilviä ei pääse kehittymään. Meren ja mantereen lämpötilaero sekä myös pieni ilmanpaine-ero laukaisee siispä merituulikierron: mantereelta ilmaa nousee ylöspäin ja parinsadan metrin korkeudessa se alkaa virrata takaisin kohti merta, jossa se lähtee lopulta laskevaan liikkeeseen. Näin ollen mantereelle, rannikon läheisyyteen, syntyy pieni tyhjiö, jolloin tilalle alkaa virrata maanpinnan tasossa mereltä viileää ilmaa. Näin syntyy tämä "neliömäinen" merituulikiertoliike. 

Joku on varmasti joskus pohtinut, miksi Naantalia sanotaan Suomen aurinkoisemmaksi kaupungiksi. Tilastollisesti aurinkotunteja onkin eniten lounais- ja etelärannikolla ja merituulella on siihen suuri vaikutus. Usein on havaittavissa hyvin selkeä pilvisyyden raja eritysesti loppukevään ja alkukesän aurinkoisina, heikkotuulisina päivinä rannikon ja sisämaan välillä. Merituulen vaikutukset voivat ulottua parhaimmillaan jopa 40-50 km sisämaan puolelle, mutta yleensä puhutaan n. 15-20 km:n etäisyydestä mitä tulee nyt pilvisyyteen. Tämän vuoksi esimerkiksi Helsinki pysyy lähes aina tähän aikaan vuodesta merituulipäivinä täysin selkeänä ja aurinkoisena, mutta jo esimerkiksi Vantaalla on havaittavissa kumpupilvisyyttä ja Keravalla taivas saattaa olla kokonaan kumpupilvikaton peitossa. Merituulen ansiosta rannikot pysyvät huomattavasti vähäsateisimpina keväällä ja alkukesästä sisämaahan verrattuna. Täten ikävä kyllä myös konvektiiviset ukkoskuurot ja rajuilmat ovat hyvin harvinaista herkkua rannikoilla - itse kun satun olemaan niiden intohimoinen seuraaja.

Merituulen vaikutus lämpötiloihin 28.4.2012

Olen havainnollistanut viereiseen kuvaan esimerkin eilisestä merituulitilanteesta. Rannikkoalueen ollessa täysin selkeä kulki selvä kumpupilvisyysraja Vantaan kohdalla. Lämpötila Helsingin edustalla merialueilla oli selvästi alle 10 astetta, Kaisaniemessä n. 10 astetta, Kumpulassa 12, Helsinki-Vantaalla 15 ja Tuusulan korkeudella 16 astetta. Tuusulan jälkeen lämpötilan nousu lakkasi eli voidaan todeta merituulen vaikuttaneen eilen päivälämpötiloihin peräti 40-50 kilometrin päähän sisämaahan. Tänään sunnuntaina tilanne on puolestaan neutraalimpi lämpötilaeron suhteen tuulen puhaltaessa luoteen puolelta: Kaisaniemessä on tällä hetkellä itse asiassa yli asteen verran lämpimämpää kuin Helsinki-Vantaalla!

Suomenlahden pintalämpötila on tällä hetkellä 5...7 astetta lämmeten hitaasti mutta varmasti. Heinäkuun loppupuolella mantereen ja meren lämpötilaero alkaa sitten olla jo kurottu kiinni ja tämän jälkeen lämmennyt meri kääntyykin rannikkoalueiden eduksi.



Helleilmamassaa jo Liettuassa saakka

Säätilanne Euroopassa 28.4. (lähde: FMI)
Suomi on tällä hetkellä Keski- ja Itä-Euroopan helteisen ja Pohjois-Atlannin hyisen ilmamassan rajavyöhykkeessä. Eilen lauantaina kesäinen ilmamassa käväisi jo aina Etelä-Latviassa saakka, mutta kunnolla hellelukemiin päästiin mm. Vilnassa ja Moskovassa. Toisaalta esimerkiksi Brittein saarilla, Ranksassa, Espanjassa ja Portugalissa on kyllä värjötelty harvinaisen alhaisissa lukemissa, ja taisipa jokin pitkäaikaisennusteisiin erikoistunut lafka povailla Britteihin kylmintä tuokokuuta 100 vuoteen. 
Islannin kohdilla näkyvä matalapaine tulee tuomaan vapun jälkeen Suomeen epävakaista ja koleaa säätä. Lappiin on tiedossa lisää lunta, Keski-Suomessakin asti voi tulla räntä- tai lumikuuroja ja ihan reiluja yöpakkasia. Näköpiirissä ei liene pitkän ajan ennusteissa mitään selvää lämpenemistä; lämmin ilmamassa tulee pysyttelemään Suomen kaakkoispuolella. Toisaalta Suomi ei ole ainoa, joka joutuu koleaan toukokuiseen pohjoisvirtaukseen: laajalta koko Skandinavia ja erityisesti läntisin Eurooppa tulevat kyllä värjöttelemään ensi viikolla varsin koleissa lukemissa.

Nautitaan kuitenkin vielä aurinkoisesta ja suhteellisen lämpimästä vappusäästä! :)

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kesäinen tuulahdus viikonloppuna?

Huhtikuun alku sangen kolea

Kylmää idässä ja pohjoisessa
Yleissäätilanteessa tapahtui dramaattinen muutos maaliskuun viimeisinä päivinä, kun pitkään Brittein saarilla vallinnut korkeapaineen alue antoi periksi ja teki muutoksen Skandinaviassa kauan jatkuneisiin lauhkeisiin länsi- ja luoteistuuliin. Ohessa olevasta hahmotelmastani nähdään, että matalapaineet kulkivat suhteellisen eteläistä reittiä ja mahdollistivat hyvinkin kylmän ilman purkaukset pohjoisesta laajalti koko Skandinaviaan ja Venäjälle. Keskisessä Euroopassa lämpötilapoikkeama ei ole ollut suuntaan eikä toiseen radikaali, mutta esimerkiksi läntisimmässä Afrikassa, Lähi-idässä ja osassa koillista Afrikkaa on ollut ajankohtaan nähden hyvinkin korkeita lämpötiloja.




Lunta vielä paikoin runsaasti erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa

Etelä- ja länsirannikko olivat onnekkaita, sillä lumet ehtivät sulaa ennen maalis-huhtikuun vaihteen kylmää purkausta kokonaan, mutta huhtikuun alkupävinä uusi lumipeite valtasi jo lumettomat alueet. Lumipeitteen määrä on huhtikuun alkuna kasvanut laajalti koko Pohjois-Suomessa, sillä päivisinkin ollaan monin paikoin pysytelty pakkasen puolella. Etelämpänä sentään päivisin ollaan olta selvästi plussan puolella, joten lumipeite on sulanut hitaasti mutta varmasti. 
Lumitilanne 17.4. (kuva: Ilmatieteen laitos)
Tällä hetkellä tilanne on se, että etelärannikolla sekä maan läntisimmässä osissa maa on lumeton, mutta mitä idemmäs ja pohjoisemmas mennään, sitä paksummat nietokset. Esimerkiksi Jyväskylässä aamun lumitilanne oli n. 30 cm (normaalitilanne tähän aikaan vuodesta n. 10 cm), Oulussa 46 cm (norm. 15 cm) ja Sodankylässä 79 cm (normaalitilanne n. 45-50 cm).

Lumien sulamista näillä alueilla ovat hidastaneet pakkasyöt, suhteellisen alhaiset päivälämpötilat (auringon säteilyä karkaa sitä enemmän, mitä lumisempi pinta) sekä matalapaineiden sateiden olomuodot ovat olleet useina päivinä lunta tai räntää.

Lumet ovat sulaneet ajankohtaan nähden normaaliin tahtiin Etelä- ja Länsi-Suomessa lukuun ottamatta Keski-Suomea, mutta monin paikoin Itä- ja Pohjois-Suomessa sulaminen on edellisvuosiin nähden ollut huomattavan hidasta. Yleensä kun maksimilumipeite määrät koetaan maalis-huhtikuun vaihteessa Pohjois-Suomessa, niin siellä lumipeite on jatkanut kasvamistaan aina huhtikuun puoliväliin saakka.

Keskimäärin lumipeite katoaa etelärannikolta maalis-huhtikuun vaihteessa. Esimerkiksi Helsinki Kaisaniemessä keskimäärin vuosina 1981-2010 maa on ollut lumeton huhtikuun 5. päivään mennessä. Tänä vuonnahan maa oli käytännössä lumeton jo lähes pari viikkoa normaaliajankohtaa aiemmin. Kun tutkitaan tilannetta Jyväskylässä, niin siellä keskimäärin maa on lumeton huhtikuun 22. päivään mennessä. Tällä hetkellä lunta on tosiaan vielä 30 cm. Täten näyttäisi siltä, että Jyväskylässä mentäneen ainakin viikon verran ohi normaalin sulamisaikataulun ja verrattuna eteläisimpään Suomeen ero on peräti kuukauden verran tänä vuonna. Sodankylässä puolestaan lunta on tällä hetkellä noin 80 cm, joka on kyllä kolmasosan normaalimäärää enemmän. Sieltä lumet keskimäärin häviävät 14.5. Selvitin mielenkiinnon vuoksi ääriajankohdat lumensulamisille myöhäisimmillään:

Helsinki Kaisaniemi 5.5.1941
Jyväskylä 13.5.1944
Sodankylä 30.6.1996

Sodankylässä pahimmillaan lunta on ollut vielä maassa siis juhannuksen jälkeenkin!

Viikonloppuna tai viikonvaihteessa mahdollisuus kesäiseen tuulahdukseen

Lämpötilat 17.4.2012 klo 15 (kuva: Wetterzentrale)
 Lisäsin tähän mukaan lämpötilakuvan Euroopan alueelta tiistai-iltapäivänä. Tästä nähdään hyvin tämän hetkinen tilanne: sää on varsin koleaa erityisesti Skandinaviassa ja Baltiassa sekä myös suuressa osassa Ranksaa ja Saksaa. Näillä alueilla on saatu myös runsaita sateita. Kylmin kolkka lienee Suomi, jossa maksimilämpötilatkin ovat jääneet tänään vain +5 asteeseen ja laajalti Skandinavian pohjoisimmat osat ovat olleet pakkasella. Mutta katsokaapa Venäjän lämpötiloja Suomen korkedella! Siellä näkyy esimerkiksi Sodankylän korkeudella 12 asteen lukemaa ja Etelä- ja Keski-Suomessa olisi päästy parhaimmillaan 20 asteen kieppeille, jos samainen ilmamassa olisi vyörynyt Suomeen asti. Tämä ilmamassa on peräisin jo sangen lämpimältä Aasian mantereelta, Afganistanista ja Pakistanista saakka.

Sunnuntain lämpötilaennusteet
Lauantain kuluessa Suomeen noussee runsaita sateita eteläkaakosta, jotka liikkuvat sunnuntaihin mennessä Pohjois-Suomen riesaksi ja siellä on paikoin tiedossa runsaasti lisää uutta lunta tai räntää. Jo lauantaina on mahdollista, että eteläisimmässä Suomessa päästään yli 10 asteen, mutta mikäli sunnuntaina aurinko pääsee näyttäytymään epävakaasta ilmamassasta huolimatta, ei ole täysin mahdotonta, että osassa eteläisintä ja kaakkoisinta Suomea päästään 20 asteeseen. Lämpimän ilman kieleke on kuitenkin pieni Suomen päällä: Keski-Suomessa maksimit lienevät 10 asteen vaiheilla ja koko Pohjois-Suomessa on kyllä hyvin koleaa. Toisaalta voi myös käydä niin, että suluissa olevat lämpötilat toteutuvat Etelä- ja Keski-Suomessa, mikäli lämmin ilmamassa jääkin Suomen kaakkoispuolelle ja sää pysyy epävakaisena sunnuntainakin. Viikonlopun jälkeenkin säätilanne pysyy mielenkiintoisena, sillä Suomen itä- ja kaakkoispuolella tulee majailemaan ensi viikollakin lämmintä ja kesäistä ilmaa, mutta toisaalta todennäköisemmältä skenaariolta näyttää se, että Suomi kuuluu epävakaisempaan ja viileämpään vyöhykkeeseen. Tämä tarkottaisi sitä, että valtaosassa maata saataisiin tyytyä 5...9 asteen päivälämpötiloihin ja sää pysyy verrattaen pilvisenä ja sateisena.