Norjan maaliskuun lämpöennätyksen syntymekanismit

Norjan uudesta maaliskuun lämpöennätyksestä

Sain pyynnön kertoa tarkemmin näkemyksestäni, miten ja miksi Norjassa syntyi uusi maaliskuun lämpöennätys (+23,1 C). 

Tiistaina 27. maaliskuuta Etelä-Norjan Grimstadissa (Oslosta n. 200 km lounaaseen) rikottiin yli neljällä asteella Norjan 1960-luvun lämpöennätys, kun lämpömittari kipusi desimaalin verran yli 23 lämpöasteen.

Kuva 1: Geopotentiaalit pinnassa 850 hPa 27.3. klo 18
(kuva: Wetter3)

 Kuvasta 1 nähdään suursäätilanne Euroopassa tiistaina. Britteinsaarilla on laaja korkeapaineen alue ja matkapaineiden reitti suuntautuu selkeästi sen länsipuolitse Atlanttia pitkin Islannin yli kohti kaakkoa. Jet stream (suihkuvirtaus) kulkee aika lailla Islanti - Pohjois-Skandinavia - Etelä-Venäjä/Ukraina -linjalla, joka on siis ollutkin viime aikoina aktiivista matalapainevyöhykettä. Tämä Britteinsaarten korkeapaine on pyörittänyt myötäpäivään varsin lämmintä ilmamassaa, joka on peräisin lounaisen Välimeren alueelta. Tämä ilmamassa on sitten pyörähtänyt korkean pohjoispuolelta myös Norjan puolelle ja aiheuttanut laajalti runsaitakin orografisia sateita Kölivuoristoon.

Kuva 2: Hahmotelma Norjan säätilanteesta 27.3.

    Suhteellisen lämmin ilmamassa on Norjan länsirannikolla lähtenyt adiabaattiseen nousuun kohdatessaan vuorijonon. Täten pilvisyyttä ja sumupilveä muodostuu hyvin herkästi tällaisessa tilanteessa rannikolle. Kun ilma on noussut tarpeeksi korkealle, kylmenee se korkeuden funktiona ja jossain tietyssä vaiheessa kylmenemisen johdosta alkaa kosteasta ilmasta tiivistyä sadetta. Tämä aiheuttaa Kölivuoristoon länsirinteille usein runsaitakin sateita. Vuoriston toisella puolella puolestaan ilma on jo kuivempaa tiivistyneen ja alassataneen kosteuden vuoksi. Tiivistyminen on vapauttanut paljon lämpöä ja ilman laskeutuessa alas sen lämpötila kasvaa sitä mukaa, mitä painekin kasvaa. Koska tämä jo entuudestaan Norjan länsirannikolle vierinyt lämmin ilmamassa on kulkenut vuoren yli ja laskeutuu nyt kuiva-adiabaattisesti, on se huomattavasti alkuperäistään lämpimämpää. Tässä Norjan tapauksessa ero on parhaimmillaan 15 asteen verran, mutta tunnetaan tapauksia, joissa föhn-tuuli on lämmittänyt ilmaa jopa 30 astetta!

Kun esimerkiksi tiistaina Trondheimin ja Ålesundin lämpötilat jäivät 10 asteen vaiheille ja sää oli pilvistä, niin vuoriston etelä- ja kaakkoispuolella nautittiin aurinkoisesta ja kesäisestä säästä. Mutta mitkä lisäolosuhteet sitten saivat aikaan sen, että lämpöennätys pääsi muodostumaan? Tosiaan, tämän ensinnäkin mahdollisti korkeapaineen länsipuolitse saapunut lämmin ilmamassa, hyvin suotuisa tuulensuunta Kölivuoren yli ja se että Norjanmerellä oli matalapaineen keskus, joka edesauttoi orografisten sateiden muodostumista vuoristoon. On tekijöitä, joita täytyy myös ottaa huomioon lämpöennätyksen syntymisessä. Etelä- ja Keski-Norjassa maaliskuu on ollut hyvin lämmin ja lumet sulivat jo helmikuun puolella. Tämä on mahdollistanut sen, että pinta on päässyt lämpenemään lumialustaa nopeammin. Lumialustallahan on korkea albedo eli se heijastaa lämpösäteilyä pois, kun taas tummapintainen ja sula maa absorboi sitä. Suhteellisen pitkään sulana ollut roudasta ja lumesta vapautunut maa (ei tarvitse lämpöenergiaa ilmasta sulamiseen -> ilma ei menetä lämpöenergiaa -> ilman lämpötila pääsee kohoamaan korkeammaksi) suotuisa tuulensuunta, voimakas föhn-ilmiö ja alunperin lämmin ilmamassa sekä aurinkoinen sää mahdollistivat tässä tapauksessa ennätyksen syntymisen. Lisäksi lämmennyt föhn-tuuli sai kulkea vuoriston jälkeen vapaasti maa-alueita pitkin kohti Grimstadia, mitään suurempia vesistöjäkään ei ollut viilentämässä ilmapakettia. Kyllä voidaan tietysti ottaa ilmastonmuutos ja siitä seurannut lämpeneminenkin tässä tapauksessa huomioon, vaikka sen osuus tuohon ennätyslämpötila-arvoon on ehkä 0,5 asteen verran.

Seuraavassa julkaisussani ajankohtaista asiaa tämän talven ja kevään lumi- ja jäätilanteesta sekä tämän vuoden arvojen vertailuja 2000-luvun lumitilastoihin. Katsellaan myös, kuinka kylmältä huhtikuu näyttää.

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

Ei mene tasan onnenlahjat sään suhteen lähipäivinä, ja kyllä kateeksi käy länsinaapureitamme:

Sääennuste Oslo, Tukholma ja Helsinki
(kuva: Google Weather)

Norjan maaliskuun kaikkien aikojen lämpöennätys, +19,8 C, saattaa huomenna rikkoutua kirkkaasti. Seurataan tilannetta!

Kesäaika toi lumisateet

Tällä viikolla koettiin kevätpäiväntasaus eli nyt pohjoisella pallonpuoliskolla yö on päivää lyhyempi. Kesää kesäaika ei meille sentään tuo, vaan tyypillistä vaihtelevaa alkukevään säätä. 

Lämpöennätys Jomalassa

Ahvenanmaan Jomalassa mitattiin torstaina, 22. maaliskuuta, ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kova lämpötilalukema: 15,8 °C, kun aikaisempi päiväkohtainen ennätys oli 11,3 °C viime vuodelta. Myös usealla paikkakunnalla etelä- ja lounaisrannikolla päästiin 10 asteeseen, kun normaalipäivälämpötila tähän aikaan vuodesta on +3...+4 °C. 

Sunnuntaiyön lumisateet

Lumi- ja räntäsateita 25.3.2012 yöllä
(kuva: Testbed Helsinki)

Kesäaikaan siirtymisen yhteydessä Keski- ja Etelä-Suomen yli kaakkoon on ollut liikkeellä melko runsaita sateita. Ainoastaan lounaisin Suomi on välttynyt lumisateilta, muualla sadealue on kasvattanut lumipeitettä useilla senteillä: mm. Lahdessa uusi lumikertymä on noin 6 cm.

Huhtikuun vaihde - pakkasia ja lumipyryä?

Lämpötilaennuste 1. huhtikuuta. Hyvin kylmää
Skandinaviassa.
(kuva: Wetter3.de)

 Ennusteet näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että ensi viikon perjantaihin asti mennään vielä melko lämpimässä maaliskuisessa säässä, tosin hyvin vaihtelevassa sellaisessa. Valitettavasti ennusteissa on selvä yhteneväinen linjaus myös siitä, että maaliskuun viimeisinä päivänä saadaan heittää hyvästit keväälle, kun voimakkaan matalapaineen ylityksen myötä tapahtuu radikaali kylmeneminen. Jos nämä ennusteet toteutuvat, niin lunta saadaan voimakkaan pohjoistuulen kera aina eteläisintä Suomea myöden. Samalla päivälämpötilat painuvat pakkaselle ja öisin pakkasta voi olla 10...15 asteen verran. Mitään varmuutta tämän kylmän jakson kestosta ei vielä tässä vaiheessa ole.

CFS pitkän ajan ennusteet povailevat huhtikuusta
hyvin lämmintä Suomeen.
(kuva: cpc.ncep.noaa.gov)

Toisaalta CFS:n tuottama kuukausikohtainen pitkänajan ennuste povaa huhtikuun olevan koko Keski- ja Pohjois-Euroopassa tavanomaista lämpimämpi ja Suomessa poikkeama normaaliin olisi paikoin jopa +4 astetta. Samainen sivusto ennustaa myös touko-heinäkuun olevan varsin lämmin, mutta ennusteisiin kannattaa suhtautua suurella varauksella.

Katsaus maaliskuun lopun säätilanteeseen

Maaliskuu on ollut tähän päivään mennessä tavanomaista noin 1,5 astetta, paikoin Länsi- ja Lounais-Suomessa jopa 2-2,5 asteen verran tavanomaista lämpimämpi. Pienin poikkeama on ollut Itä-Suomessa ja Itä-Lapissa, jossa lämpöolot ovatkin olleet suhteellisen tavanomaiset. Terminen kevät alkoi epävirallisesti Ahvenanmaalla jo 9. maaliskuuta ja etelä- sekä lounaisrannikolla viime viikolla tai viikonvaihteessa. Tämä ei ole vielä virallisesti vahvistettu, mutta joka tapauksessa kevät on etuajassa.



Lähipäivien säätilanne

850 hPa lämpötilat torstaina 22.3.2012
(kuva: Wetterzentrale.de)

Ensi yön ja aamun aikana Suomeen levittäytyy lännestä lämminrintama, jonka perästä virtaa lännestä hyvinkin lämmintä ilmamassaa, tosin meillä se tuntuu ja näkyy lähinnä tihkusateina, sumuna ja Itä- ja Pohjois-Suomessa karusti lumisateina.

Ohessa on huomisen lämpötilaennuste painepinnassa 850 hPa (n. 1,3 km:n korkeudessa). Kuvasta nähdään, kuinka Etelä- ja Länsi-Suomessa ilmamassa on paikoin yhtä lämmintä kuin osassa läntistä Välimerta. Skandinavian mittakaavassa kaikista lämpimin ilmamassa on huomenna Etelä-Ruotsissa.

Jos muunnetaan lämpötilat 850 hPa:n pinnasta maanpintatasolle (1000 hPa), niin Lounais-Suomessa oltaisiin huomenna +12 asteessa ja esimerkiksi osassa eteläistä Ruotsia +16 asteessa. Käytännössä Etelä- ja Keski-Ruotsissa voidaankin huomenna yltää +15 asteen lukemiin, mutta meillä maksimilämpötilat taitavat jäädä +5...+6 asteeseen. Lämpimin ilmamassa maanpintatasossa kylmenee ylittäessään kolean Itämeren ja toisaalta saapuessaan kylmän lumivaipan ylle Suomeen muodostuu sumuja, pilviä ja tihkusateita, sillä tuulikaan ei ole erityisen voimakasta repiäkseen pilvi- ja sumupeitettä. Tilanne helpottaa siinä vaiheessa, kun lumet sulavat kokonaan - tämä mahdollistaisi lämpimän ilmamassan havaitsemisen myös maanpintatasossa.

Viikonloppuna kylmenee, alkuviikolla sateita

Sade-ennuste ensi tiistaiyöksi
(kuva: Wetterzentrale.de)

Lauantain ja sunnuntain aikana tuuli kääntyy pohjoisen puolelle ja päivälämpötilat hieman laskevat, öisin on laajalti pakkasta koko maassa. Lisäksi vesi- ja räntäsateita tulee siellä täällä. Maanantai-illan ja tiistaiyön aikana pieni mutta ärhäkkä matalapaine on liikkumassa Suomen yli kaakkoon. Tämä on mielenkiintoinen sikälikin, että sateiden olomuoto on vielä hieman epävarmaa, mutta jossain päin Keski- ja Itä-Suomessa sekä Kainuussa voi sataa hyvinkin runsaasti lunta (5-10 cm). Eteläisimmässä Suomessa sateet ovat todennäköisimmin silkkaa vettä.





Maaliskuun loppu


Ennusteet näyttävät olevan melko yksimielisiä siitä, että viikonlopun ja -vaihteen lyhyen viilenemisen jälkeen ensi viikolla sää jälleen lämpenee ja muuttuu poutaisempaan suuntaan. Päivisin ollaan jo yleisesti Etelä-Suomessa +5...+9, Keski-Suomessa +2...+6, toisaalta itärajalla ja pohjoisessa ilmamassa on kylmempää. Ruotsissa puolestaan päästään ensi viikolla jännittämään, meneekö 20 asteen raja rikki...

Jatkoa edelliselle blogille

weatherblog.omasivu.fi -blogi saa jatkoa blogger.comissa!