keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Helteet ja ukkoset tekevät tuloaan

Helteitä edelleen niukasti

Suomessa edellisen kerran hellettä on mitattu 8. heinäkuuta, jolloin myös kuluneen kesän korkein lämpötila, 28,5 astetta on saavutettu. Näin ollen kaksi ja puoli viikkoa on mennyt täysin helteittä. Katselin Viron Ilmatieteenlaitoksen sivuilta, että hellepäiviä ei sielläkään juuri Suomea enempää ole ollut, ja kuun korkein lämpötila mitattiin 7. heinäkuuta Tallinnan eteläpuolella: 29,5 astetta. Ruotsissa hellepäiviä on ollut vieläkin niukemmin, mutta kuun korkein on tähän mennessä 24.7. mitattu Kristianstadin 29,3 astetta. Norjassa heinäkuu on ollut myös viileähkö, kun kuun korkein mitattu on tähän mennessä eilinen 26,0 asetta Konnerudissa.

Helteet ja ukkoset puskevat kohti Suomea


Sunnuntai, 29.7. / Wetter3

Tällä viikolla ilmamassa Suomen päällä on jo selvästi lämmennyt, vaikka lämpötiloissa se ei ole juurikaan vielä näkynyt runsaan pilvisyyden vuoksi. Etelä-Ruotsissa kuitenkin lähenneltiin eilen jo 30 astetta. Tämä lämmin ilmamassa on tämän päivän aikana liikkeessä Suomen itäpuolelle, mutta lauantain aikana annos uutta lämmintä ilmaa alkaa kohota etelästä kohti Suomea, joten hellelukemille päästäneen jo silloin jossain päin maata.

Vasemmalla on ennuste sunnuntain sääasetelmasta Euroopassa. Kuvasta nähdään hyvin, kuinka viikonlopun aikana muodostunut korkeapaineen yläsola (H) vaikuttaa Suomen itäpuolella ja Norjanmerellä on matalapaineen keskus (L). Näiden kahden välistä virtaa eteläkaakosta hyvin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Kylmärintama yltäisi Itä-Saksasta Länsi-Baltian ja läntisen Suomen kautta kohti Jäämerta. Tämän yhteydessä voitaisiin saada hyvinkin rivakoita ukkoskuuroja ja voimakkaita ukkospuuskia - jopa viime kesien kaltaiset tuulituhot voisivat olla mahdollisia suotuisissa olosuhteissa. Vielä on epävarmaa, saapuuko ukkosherkkä alue sunnuntaina vai vasta maanantaina, mutta viikovaihteessa jytinään ja rankkasateisiin on syytä varautua.


Maanantain 30.7. maksimilämpötilat Eurropassa / Wetter3

On mahdollista, että tämän kesän tähän asti korkein lämpötila (+28,5) tullaan ylittämään viikonvaihteen aikana. Tässä Brittien tekemässä ennusteessa näyttäisi siltä, että 30 asteen lämpötilat ovat mahdollisia ainakin maan kaakkois- ja itäosissa alkuviikolla. Heti Suomen länsipuolella näkyy lämpötiloissa selkeä lasku. Voi olla, että tämä helteisin ilmamassa jääkin Suomen itä- ja kaakkoispuolelle, mutta silti säätyyppi lienee lämmin mutta epävakainen.

Elokuun ensimmäisten viikkojen aikana on mahdollista, että sääkuviossa tulee toistumaan samanlainen ilmiö: Itä- ja Kaakkois-Euroopan helteet tulevat ajoittain hyvinkin lähelle Suomea, eikä ole poissuljettua, että välillä yltäisivät meillekin. Matalapaineiden reitti on nyt jatkossa siirtynyt ehkä hieman lännemmäs, mikä tosiaan mahdollistaisi nuo ajoittaiset helleilmamassan virtaukset Suomeen. Joka tapauksessa mitään pysyvää korkeapainetta ei ole näköpiirissä, joten epävakainen, tosin viime aikoja poutaisempi ja aurinkoisempi, säätyyppi tulee jatkumaan ja pääasiassa Suomi näyttäisi kuuluvan lounaisten ilmavirtausten piiriin.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Sataa, sataa ropisee...

Ennätyssateita ja kesätulvia
Heinäkuun puoliväli on saavutettu ja jo toukokuun loppupuolelta alkanut suursäätilanne Euroopassa jatkuu edelleen. Säätyyppi on ollut enemmän merellinen kuin mantereinen: runsaita, jopa yhtenäisiä sateita on kulkenut lähes päivittäin maamme yli itään, eikä poutaisia hetkiä ole juurikaan ollut millään paikkakunnalla muutamaa vuorokautta pidempään. Sen sijaan osassa Kaakkois-Eurooppaa päivälämpötilat ovat olleet yhtä jaksoisesti 35 asteen vaiheilla jo kuukauden päivät.
Erityisesti Länsi-Suomea on koeteltu intensiivisillä ja yllättävillä rankkasateilla heinäkuun aikana. Suurimmat sadekertymät ovat tulleet Satakunnan ja Pohjanmaan rajamaastoon, jossa paikoin ollaan kärsitty kesätulvista, jotka Suomessa lienevät sangen harvinainen ilmiö. Vesi on saattanut tulvia jopa pahemmin kuin kevättulvien aikana. Mainitsemisen arvoisia sadekertymiä ovat Isojoen 1. – 11.7. aikana kertynyt 207 mm, joka on suurin Suomessa 50 vuoteen mitattu heinäkuun alun sadekertymä. Samalla tämä Isojoen sadekertymä on peräti n. 750 % alueen normaalista heinäkuun alun sadekertymästä, ja ylittää lähes kolminkertaisesti heinäkuun tyypillisen sadekertymän alueella. Toiseksi eniten sadetta heinäkuun alussa on kertynyt Karvialla: 168 mm. Päiväkohtainen suurin sadekertymä koettiin rankkojen ukkossateiden yhteydessä samaisella paikkakunnalla 8. heinäkuuta, jolloin vettä lorahti 96 mm vuorokaudessa eli yli kuukauden sademäärä yhdessä päivässä! Tässä on potentiaalia uudelle heinäkuun kaikkien aikojen sade-ennätykselle, sillä edellinen on 1930-luvulta Laukaasta, jolloin kk-sademäärä oli 302 mm. Ohessa olevasta kuvasta näkyy tarkemmin sadepoikkeamat kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoli väliin.
Helteilläkään ei juurikaan ole Suomea hellitty tässä kuussa. Korkein lukema on 8. heinäkuuta mitattu 28,5 astetta Lammilla. Keskimäärin heinäkuun puoliväliin mennessä hellepäiviä on kertynyt esimerkiksi Jyväskylässä ja Helsingissä n. 8 kpl, mutta tänä vuonna Jyväskylä on saanut tyytyä vaivaiseen yhteen hellepäivään ja Helsingin mittausasemilla ei olla kertaakaan kivuttu 25 asteen yläpuolelle. Paikoin sentään löytyy joitain havaintoasemia Etelä- ja Keski-Suomesta, joilla ollaan päästy sentään n. puoleen keskimääräisistä helletilastoista. Heinäkuun viimeiset pari viikkoa tuskin tulevat helletilastoja kasvattamaan. Mainittakoot muuten, että toissakesänä hellepäiviä oli tähän mennessä heinäkuuta kertynyt valtaosassa maata 20-25 kpl ja koko kesän aikana monellakin Etelä-Suomen havaintoasemalla yli 40.
Tuoreimmat kuukausiennusteet eivät edelleenkään anna toivoa säätyypin muutoksesta: ilmanpaine tullee olemaan edelleen Pohjois-Euroopassa tavanomaista matalampi, mikä tarkoittaa epävakaista ja viileähköä säätyyppiä. Helteet pysyttelevät yhä sitkeästi Etelä- ja Itä-Euroopassa. Heinä- ja elokuun vaihteessa ja ehkä jo vähän aikaisemminkin on pieniä viitteitä siitä, että ilmanpaine hieman nousisi Skandinaviassa, mikä tarkottaisi ehkä sateiden vähenemistä ja enemmän poutaisia hetkiä. 
Kuluvan 7 vrk:n ennustetut päivälämpötilat vs. normaalit, keskimääräiset arvot heinäkuun puolivälissä

Puolassa viikonloppuna tornadoja
Sunnuntain aikana Pohjois-Puolassa tehtiin useitakin tornadohavaintoja. Maan ilmatieteenlaitoksen mukaan vahvistetut tornadot olivat Fujita-asteikolla (F0-F5) vahvuudeltaan F2 eli kohtalaista tuhoa aiheuttavia. Leveydeltään yksittäinen tornado on saattanut olla jopa toistasataa metriä ja tuulet ovat puhaltaneet 55 m/s. Havaitut tornadot lienevät tässä tapauksessa ei-supersolutornadoja, ts. ukkospilven yhteyteen muodostuvia. Tällöin tilanne on vaatinut tarpeeksi tuuliväännettä ja vaakatason pyörteisyyttä , ja tämä paikallinen vaakatason pyörteisyys on joutunut nousuvirtaukseen venyen pystysuunnassa. Aineellista vahinkoa tornadoista syntyi paljon, mutta onneksi selvittiin vain yhdellä kuolonuhrilla. Suomessakin F0-F1 –luokan trombeja esiintyy lähes vuosittain, joskaan ei ihan näin laaja-alaista tuhoa aiheuttavina.
Katso video tornadosta:

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Hellettä siellä sun täällä

Yhdysvalloissa raju kuumuusaalto

Yhdysvallat on pyörinyt sääuutisineen medioissa varsin tiuhaan tahtiin menneen kevään ja alkaneen kesän aikana. Maaliskuusta toukokuun loppuun ulottunut jakso oli monin paikoin Yhdysvaltojen mittaushistorian lämpimin, ja monia paikallisia lämpöennätyksiä rikottiin tällä ajanjaksolla. Lämpimään ja kosteaan säähän liittyi myös voimakkaita tornadoja ja ukkoskuuroja - jo helmikuussa havaittiin F4-luokan tornado Illinoisissa, mutta kaikista pahimmat tuhot aiheutuivat maaliskuun 2.-3. päivinä, jolloin Kentuckyn, Ohion ja Indianan yli pyyhkäisseet rajuilmat vaativat jopa yli 40 ihmisen hengen.

Yhdysvaltojen päivälämpötiloja lähipäivinä
Poikkeuksellinen lämpö tuntuu palanneen Yhdysvaltoihin jälleen kesäkuun lopun myötä. Keskilännessä on korkeapaineen alue, joka pyörittää nyt kosteankuumaa ilmaa länsipuolitse Meksikonlahdelta kohti New Mexicon ja Utahin osavaltioita, jossa sää on epävakaisempaa mutta myös hyvin kuumaa. Arizonassa Phoenixin alueella päivälämpötilat saattavat pahimmillaan yltää jopa 45 asteeseen ja yölläkin ollaan 30 asteen tuntumassa. Lämpötila on kuitenkin esimerkiksi Los Angelissa ja kauttaaltaan länsirannikolla enää "vain" hieman runsaat 20 astetta kylmentävän merivirran ja mereltä päin kääntyneen virtauksen vuoksi. Tämä sangen kuuma ja kostea ilmamassa kuivahtaa korkeapaineen pohjoispuolella, jolloin se mahdollistaa lämpötilan kohoamisen selvästi yli 30 asteen aina Kanadan rajalle saakka. Esimerkiksi joillain Pohjois-Dakotan, Etelä-Dakotan ja Wyomingin osavaltioiden alueilla tämän viikon lämpötilat ovat peräti 15 astetta normaalia korkeammat!

Kuuma ilma kiertyy korkeapaineen länsipuolellekin ja imaisee mukaansa kosteutta Etelä-Kanadan matalapaineen alueesta, jolloin kaikista tukalimmat olosuhteet lienevät tällä viikolla Yhdysvaltojen itärannikolla ja esimerkiksi Georgian, Carolinan ja Alabaman osavaltioissa. Täällä päivän maksimilämpötilat ovat n. 35...38 astetta ja ilman kosteus 40-60 %. Jälkimmäisessä kosteusprosentin valltiessa esimerkiksi Atlantan 38 astetta tuntuisi suunnilleen 43 asteelta iholla. Olosuhteet ovat siis suorastaan vaaralliset ja äärimmäisen tukalat terveille ihmisille ja hengenvaaralliset riskiryhmille. Nämä alueet saavat olla hyvin varuillaan myös rajuilmoja silmällä pitäen: näin korkeat lämpötilat ja ilman kosteussisältö antavat edellytykset hyvinkin tuhoisille ukkosmyrskyille. Toisaalta kuivemmilla alueilla lännessä 40 asteen helle ja auringon porotus altistavat helposti metsäpaloille ja näin ollen ilmanlaadun radikaalille heikkenemiselle.

Kaikkien aikojen lämpöennätyksiä on rikottu jälleen nyt viime päivinä Yhdysvalloissa -  tämän kesäkuun korkein mitattu lämpötila lienee 28. päivä mitattu Norton Damin 48 astetta.

Etelä- ja Kaakkois-Eurooppa kylpee myös helteessä, entäpä Suomen kohtalo?

Sääasetelma Euroopassa on yhä edelleen suosinut sangen korkeita lämpötiloja Espanjan, Italian ja Balkanin seuduilla. Ennustetut päivälämpötilat ovat esimerkiksi Budapestissa, Zagrebissa ja Belgradissa seuraavan 7 vrk:n aikana 35 asteen tuntumassa. Helpotusta helteeseen ei ole kyllä tämänkään jälkeen näille alueille tiedossa. 

Suomessa sää on vähitellen lämmennyt siten, että tällä hetkellä aletaan olla lähellä tyypillisiä heinäkuun lämpötiloja. Päivä päivältä kohti lauantaita ja sunnuntaita sää on yhä lämpenemään päin ja lauantaina saattaa olla kesän ensimmäinen päivä, kun hellerajoja päästään rikkomaan laajaltikin maan etelä- ja keskiosissa myös rannikkoseuduilla. Tämän jälkeen vaikuttaa siltä, että lännen matalapaineet puskevat tämän korkean selänteen päälle ja säätyyppi epävakaistuu ja viilenee. Toisaalta tässä tilanteessa on myös sunnuntain tai maanantain osalta sellainen optio, että kesän ensimmäinen vilkkaampi ja rajumpi ukkospäivä olisi mahdollinen osassa Suomea, kun kosteampaa ja viileämpää ilmaa alkaisi työntyä hellemassan päälle lännestä käsin.

Euroopan päivälämpötiloja ma 2.7.2012 (lähde: Wetterzentrale)

  

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Sateinen kesäkuu, konvektiosade ja Etelä-Euroopan helleaalto

Kesäkuu melko viileä ja ennätyssateinen Suomessa, Etelä-Euroopassa rankka helleaalto


Kulunut, pian päättyvä kesäkuu ei ole kovinkaan paljoa hellinyt lomalaisia säiden puolesta. Jo toukokuun lopusta lähtien Suomi on kuulunut matalapaineiden kulkuvyöhykkeelle ja sateita on saatu lähes päivittäin jossain päin maata. Ilmavirtaukset ovat olleet pääosin lounaan ja luoteen puoleisia, mikä kesäisin yleensä tietää melko maltillisia lämpötiloja ja epävakaista säätyyppiä. Vain muutamana päivänä ollaan paikoin päästy jossain päin Etelä-Suomen sisäosissa hellelukemille niukin naukin, ja kesäkuun korkein lämpötila onkin tähän mennessä 16.6. mitattu 27,0 astetta Kouvolan Anjalassa. Mielenkiintoista on se, että kuluneen kevään (17. toukokuuta) mitattu 27,8 astetta on edelleen tämän vuoden korkein lämpötila.

Kesäkuu on tuntunut monen mielestä harvinaisen kylmältä kuukaudelta, mutta todellisuudessa valtaosan ajan kuukaudesta lämpötilat ovat olleet lähellä keskiarvoja, mutta ajoittain on ollut kyllä selvästi koleampaakin erityisesti maan pohjoisosissa. Kuluneesta kesäkuusta tekee erikoisen se, että sademäärät ovat olleet koko maassa tavanomaista selvästi suuremmat ja muutamalla asemalla on jo nyt rikottu kesäkuun sade-ennätyksiä. Myös koko tämä kulunut vuosi on ollut harvinaisen sateinen: esimerkiksi Helsingin Kumpulassa on tähän mennessä satanut 437 mm, kun normaali sadekertymä olisi ollut n. 255 mm. Helsingin Kumpula onkin ollut vuoden 2012 sateisin havaintopiste tähän mennessä.

Harvinainen kelivaroitus kesäkuun lopulla (lähde: FMI)
 Tällä viikolla keskiviikon ja torstain vastaisena yönä Lapissa on mahdollisuus lumi- tai räntäsateisiin. Periaatteessa jossain päin Lappia sataa lähes vuosittain lunta tai räntää vielä kesäkuussa, mutta harvinaiseksi tämän kertaisen tilanteen tekee se, että sateet ajoittuvat kesäkuun aivan viimeisille päiville ja niiden laajuus ulottuu myös tunturialueiden ulkopuolelle - oikeastaan lunta tai räntää voidaan saada torstain aikana koko Itä-Lapissa ja lämpötilat jäävät vain muutamaan asteeseen. Torstain ja perjantain vastaisena yönä jopa pakkanen on yöllä mahdollista Lapissa, mikä sekään ei ole kyllä ihan tavanomainen ilmiö. Ilmatieteenlaitos on antanut harvinaisen kelivaroituksen huonosta ajokelistä Itä-Lapin maakuntiin. Lapin hyvin kolea kesäkuun loppu johtuu siitä, että maamme yli kulki juuri matalapaineen keskus, jonka jälkipuolella puhaltaa voimakas ja hyvin kolea pohjoisen puoleinen ilmavirtaus. Se on imaissut mukaansa Jäämereltä varsin koleaa ilmaa ja tämä on kulkeutumassa nyt maan pohjoisosien ylle. 

Suomen lisäksi sateisesta ja vilpoisesta kesäkelistä on kärsitty laajalti koko Skandinaviassa, Pohjois-Saksassa ja -Ranskassa sekä Iso-Britanniassa, jossa on myöskin rikottu sade-ennätyksiä ja siellä rankat sateet ovat aiheuttaneet mittavia tulvavahinkoja. Matalapaineita toinen toisensa perään on liikkunut Brittein saarten yli ja tiputtanut runsaimmat sateet sinne ja päivälämpötilat ovat pysyneet laajalti 15 asteen kieppeillä - monin paikoin siis vieläkin viileämpää kuin meillä koti-Suomessa. Keski-Ranskasta Etelä-Saksan kautta kohti Keski-Venäjää kulkevan alueen eteläpuolella on puolestaan saatu kesäkuussa nauttia erittäin lämpimästä säästä - ehkä nauttiminen on jossain määrin väärä termi, sillä paikoin on niin kuumaa, että se mennee jo tukaluuden ja kärsimisen puolelle. Korkeapaine on majaillut Balkanilla jo pidempään ja pumpannut kuumaa ilmaa Saharasta laajalti koko Välimeren seudulle. Viime päivinä Espanjassa 40 astetta ei ole ollut tavaton lukema, viikonlopun aikana nämä 40...43 asteen huippulukemat ovat siirtymässä Balkanin niemimaalle ja Italian sisäosiin. Kuuman kesäkuun ansiosta Välimeri on lämmennyt poikkeuksellisen nopeasti: jo nyt kauttaaltaan läntisintä Välimerta lukuunottamatta veden lämpötila on 25...28 astetta ja paikoin Turkin ja Kyproksen edustalla pintavesi on 30-asteista. Nämä ovat tyypillisiä veden lämpötiloja vasta elokuun puolella, jos silloinkaan. Näin lämmin Välimeri pitää kyllä huolen siitä, ettei mitään rajua kylmenemistä Välimeren rantakohteisiin ole tiedossa, ja tavanomaista lämpimämpi meri venyttänee kesää pidemmäksi Välimeren maissa.

Konvektio- eli kuurosade

Jokakesäinen ilmiö Suomessakin on kuurosade. Kun vielä kesäkuun alkupuolella jatkuvat rintamasateet ovat kuurosateita yleisimpiä, niin yleensä heti juhannuksen jälkeen kuurosateet yleistyvät selvästi. Tämä johtuu siitä, että ilmakehä on lämmennyt ja sinne alkaa mahtua enemmän vesihöyryä. Kesäpäivänä auringon lämmittäessä maanpintaa alkaa lämmennyt ilma nousta ylöspäin (kevyempää kuin ympäristö -> nouseva liike) ja ylempänä kylmenevässä ympäristössä alkaa tämän ilmapaketin sisältämä kosteus tiivistyä pilviksi, lopulta mahdollisesti kuuropilviksi ja tätä kautta sateeksi. Otollisissa olosuhteissa mukana voi myös olla salamointia ja jopa rakeita.

Hyvä nyrkkisääntö on se, että mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilmamassa on, sitä voimakkaampia konvektiosateita saadaan ja sitä todennäköisempiä ovat myös tuhoa aiheuttavat kylkiäiset, kuten trombit, rakeet ja syöksyvirtaukset. Tropiikissa nämä meidänkin heinä- ja elokuiset kuurosateet ovat  lähes jokapäiväinen ilmiö, tosin tropiikin ilmakehässä rakeita ja ukkospuuskia ei yleensä esiinny, ne ovat enemmänkin keskileveysasteiden vitsaus, jossa vaaka- ja pystysuuntaiset lämpötilaerot ovat voimakkaampia.

Yleensä Suomessa suurimmat yksittäiset sadekertymät saadaankin kesäisistä rankoista sade- ja ukkoskuuroista. Ne voivat pakkautua jollekin tietylle alueelle, jolloin myös taajamatulvat ovat mahdollisia. Suomen suurin päiväkohtainen sademäärä on heinäkuulta 1944 Espoossa, jolloin iltapäivän ja illan aikana konvektiosateen johdosta sadetta kertyi 198 mm eli yhdessä päivässä 2,5-kertainen normaali heinäkuun sademäärä! 

Ukkoskuuropilvi Helsingin yllä 27.6.2012





Heinäkuu alkaa epävakaisena

Parin viikon päähän ulottuvat ennusteet eivät vieläkään näytä tuovan mitään laajamittaisempaa helleaaltoa Suomen päälle. Viikonlopun ja alkuviikon aikana useampikin sadealue näyttää pyyhäisevän Suomen yli koilliseen, mutta esimerkiksi sunnuntai lienee aurinkoinen ja lämmin välipäivä ainakin maan etelä- ja keskiosissa. Lauantai-iltana puolestaan odotellaan rankkasateita ainakin maan etelä- ja keskiosiin, ukkonenkin voi jyrähdellä.

Ensi viikolla sää jatkuu melko vaihtelevana - välillä sataa, välillä paistaa. Positiivista on kuitenkin se, että lämpötilassa on nouseva trendi: yleisesti ollaan päivisin jo hieman yli 20 asteessa ja varmasti jossain kohtaa menee hellerajakin rikki. Myös yöt lämpenevät ensi viikolla. Tarkempi ennustaminen on vaikeaa, sillä kuulumme yhä laajempaan matalapaineen alueeseen, jolloin sateiden ajoittaminen on varsinkin näin kesäaikana hyvin hankalaa. Kuitenkin jo alkuviikon jälkeen aurinkoisessa säässä on mahdollisuus lähemmäs 25 astetta, mutta rankkasateessa lukemat voivat jäädä reilusti alle 15 asteen.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Viileä alkukesä, entäpä juhannus?

Kesäkuu alkanut epävakaisena ja viileänä

Jo edellisestä päivitystä kirjoittaessani oli selkeästi havaittavissa, että toukokuun lopulta alkava viileneminen ja epävakaistuminen tulee jatkumaan pitkälti kesäkuun puolelle. Suomi ja oikeastaan koko Pohjois-Eurooppa on kuulunut matalapaineiden kulkureitille ja ilmavirtaukset ovat olleet lännen puolelta. Leveysasteemmehan kuuluvat barokliiniseen säähäiriövyöhykkeeseen, ts. länsivirtaukset ovat dominoivia ja tyypillisesti maamme kuuluu matalapaineden kulkureitille - sikälikään tässä säätilanteessa ei ole siis mitään poikkeuksellista.

Verrataan tämänhetkisiä lämpötiloja tyypillisiin tähän vuodenaikaan mitattuihin keskiarvoihin. Kun viime päivinä Etelä- ja Keski-Suomessa maksimilukemat ovat olleet 13...15 astetta, niin normaalisti niiden pitäisi olla 18...19. Lapissa ero puolestaan on ollut pienempi ja siellä ollaankin oltu lähellä tavanomaisia arvoja. Nyt kuitenkin tilanne on muuttunut siellä ja lämpötilat ovat reippaasti normaaliarvojen alapuolella pohjoisessa.

Pilvisyys on ollut runsasta kuun alkupuolella, sateet, varsinkin sadekuurot yleisiä ja viileän ilmamassan vuoksi salamointi on ollut hyvin vähäistä.

Viikonloppuna Ruotsissa poikkeuksellisen kylmää

Säätilanne Euroopassa la 2.6.2012 (lähde: Wetterzentrale)

Poikkeamat normaalilämpötiloihin 2.6. Ruotsissa (lähde: SMHI)
 
Ylhäällä vasemasta olevasta kuvasta nähdään, kuinka lauantaina Suomessakin runsaita sateita ja koleita lämpötiloja aiheuttanut matalapaine on purkanut kaikista kylmimmän ilmamassan juuri Norjan ja Ruotsin alueelle. Alhaalla vasemmalla olevasta kuvasta nähdään puolestaan päivän keskilämpötilojen poikkeamat vuodenaikaiskeskiarvoihin. Paikoin Tukholmasta kohti Härjedalenia ulottuvalla vyöhykkeellä päivän keskilämpötilat jäivät jopa 9 astetta normaaliarvojen alapuolelle; esimerkiksi Tukholman päivän maksimilämpötila oli vajaa +5 astetta, kun tällaiset lukemat ovat tyypillisiä esimerkiksi marraskuussa. Jo heti Tukholman luoteispuolella saatiin lumi- ja räntäsateita.


Juhannuksen sää

Parviennuste eteläiseen Suomeen (lähde: Wetterzentrale)
Juhannukseen on nyt pari viikkoa ja spekulaatiot juhannussäästä alkavat pikkuhiljaa käydä kuumina. Lähestytään asian pohtimista Euroopan suursäätilaa analysoimalla lähitulevaisuuden osalta.

Viikonloppuna sää on muuttumassa jälleen epävakaisempaan suuntaan ja erityisesti pitkin ensi viikkoa saadaan ajoittain yhtenäisiä sadealueita maahamme, toisaalta sadekuurotkin ovat yleisiä. Vasemmalla olevassa parviajossa näkyykin, kuinka 10. - 15. kesäkuuta ennusteet näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että sateita saadaan eteläisessä Suomessa, tosin sademäärissä on jonkin verran hajontaa. Lämpötila kuvastaa tässä 850 hPa painepinnan lämpötilaa, mutta muunnettaessa lämpötila (850 hPa) maanpintatason lämpötilaksi ensi viikolla liikuttaneen keskimääräisesti 15...18 asteessa. On mahdollista, että aurinkoisempina hetkinä päästään 20 asteen vaiheille tai hieman ylikin Etelä- ja Keski-Suomessa. 

Juhannusviikolle siirryttäessä näyttäisi tällä hetkellä siltä, että sää alkaisi vähitellen poutaantua. Parviajossa sademäärät tipahtavat lähelle nollaa koko juhannusviikoksi, ja toisaalta ainakin GFS-ennuste on enteillyt tässä vaiheessa korkeapaineen vahvistumista Pohjois-Eurooppaan. Ennuste yltää nyt juhannussunnuntaihin saakka ja tämän perusteella voidaan todeta, että poutainen ja aurinkoinen on todennäköisempi kuin pilvinen ja sateinen juhannus. Lämpötiloissa on puolestaan varsin suurta hajontaa juhannusviikolle. Mediaani kulkee kuitenkin n. 9 asteessa, mikä tarkoittaisi n. 20 asteen lämpötiloja. Alimmillaan juhannuslämpötilat olisivat 15 asteen vaiheilla, korkeimmillaan 26...27 asteessa. Tästä nyt voidaan varovasti arvailla, että juhannuksesta tuskin tulee ainakaan ennätyskylmää tai -kuumaa. Todennäköisin vaihtoehto juhannussäälle Etelä- ja Keski-Suomessa on aurinkoinen tai puolipilvinen, iltapäiväkuurojen mahdollisuus ja lämpötila siinä 20 asteen molemmin puolin. Tämä toteutuessaan olisi erittäin tyypillinen keskikesän säätilanne sekä lämpö- että sadeoloiltaan.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Vesistöjen kesä

Kesä alkanut vauhdilla

Toukokuun puolivälin jälkeen Skandinaviaan vahvistuneen korkeapaineen myötä sää on pysytellyt laajalti Suomessa pääosin poutaisena ja aurinkoisena - tämä on mahdollistanut lämpötilojen kohoamisen kesäisiin lukemiin lähes koko maassa. Kuun korkein lämpötila on edelleen tähän mennessä helatorstaina Lappeenrannan Konnunsuolla mitattu 27,8 astetta ja perässä tulee Salon Kärkkä 25,5 asteen lukemalla kuun 21. päivänä. Toukokuun kaikkien aikojen korkein lämpötila 31,0 astetta on mitattu v. 1995 Lapinjärvellä. Tämän vuoden Lappeenrannan lukema jää tämän toukokuun korkeimmaksi, sillä helteitä ei ole hetkeen näköpiirissä.

Kaiken kaikkiaan toukokuusta näyttäisi muodostavan valtaosaan maata aavistuksen verran tavanomaista lämpimämpi tai lähes tavanomainen, kun taas kokonaisuudessaan koko keväästä tullee n. 0,5 - 1 astetta tavanomaista lämpöisempi. Täten Euroopan keskuksen (ECMWF) helmikuussa tekemä ennuste hieman tavanomaista lämpimämmästä keväästä kävi toteen. Samaisen keskuksen tekemä ennuste kesä-elokuulle lupailee pääosin lämpöoloiltaan tavanomaista säätä Suomeen, eikä merkkejä suurista sademääräpoikkeamissakaan ole.

Vesistöt tavanomaista lämpimämpiä

lähde: ymparisto.fi
Toukokuun lopun lämpö on sulattanut järvijäät aina Lappia myöden, Kilpisjärveä lukuun ottamatta. Tänään mitatuista asemista uimakelpoisin vesi löytyi Tuusulanjärvestä: 17,4 astetta. Koko maassa arvot ovat tällä hetkellä 1...5 astetta tavanomaista korkeammat. Suhteessa järvet ovat lämmenneet keskiarvoonsa nähden eniten erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Alkukesästä järvien pintaveden lämpötila riippuu voimakkaasti vallitsevista ilman lämpötiloista ja auringonpaisteestakin. Keskimäärin järvivedet ovat Suomessa lämpimimillään vasta heinäkuun loppupuolella, jolloin myös päivän keskilämpötila on korkeimmillaan merirannikkoalueita lukuun ottamatta, joilla keskimäärin lämpimimimmät hetket sattuvat usein vasta elokuun alkupuoliskolle.

Järvillä, ns. pienillä vesistöalueilla, lämpeneminen on suhteellisen nopeaa, mutta samoin myös kylmeneminen. Mitä pienempi ja matalampi vesistöalue kyseessä, sitä pienempi on sen lämmönvarastoimiskapasiteetti.


lähde: Itämeriportaali
Oheisessa kuvassa näkyy tämän hetkinen pintalämpötila Suomenlahdella. Merialueet reagoivat huomattavasti järviä hitaammin lämpenemiseen ja kylmenemiseen, sillä niillä on paljon suurempi lämpökapasiteetti. Suomen merialueet ovatkin tämän takia lämpimimmillään usein vasta elokuussa, kun taas järvivedet ovat jo viilenemään päin. Keskivertokesänä Suomenlahti lämpenee n. 17-18 asteiseksi, mutta esimerkiksi viime kesän heinäkuisen helleputken jälkeen pintavesi oli laajalti kuun lopussa rannikoilla 24-25 asteista ja avomerelläkin vähintään 20-asteista. Näin korkeat lämpötilat ovatkin varsin poikkeuksellisia.

Rannikkojen etuus on se, että puolen vuoden ajan (elo-helmikuu) se keskimäärin nostaa rannikkoseutujen lämpötilat korkeammalle kuin vastaavalla korkeudella sisämaassa. Toisaalta näin alkukesästä aurinkoisena merituulisena päivänä lämpötilaero sisämaan ja rannikkoedustan välillä voi olla reilustikin yli 5 astetta. Vähitellen tilanne kuitenkin tasoittuu, kun kesän aikana varastoitunutta lämpöä alkaa vapautua ilmaan syksyn tullen.

Miten meriveden pintalämpötila voi kesällä kylmetä yhtäkkiä jopa lähes 10 asteella päivässä?

Suolainen merivesi on raskaimmillaan +4 asteen lämpötilassa ja tässä lämpötilassa pyrkii vajoamaan kohti pohjaa, jossa meriveden lämpötila onkin lähes kaikkialla vakio tämän ilmiön vuoksi. Talvella Suomen merialueet ovat yleensä jääpeitteessä ainakin muutaman kuukauden ajan, jolloin jääpeite toimii erinomaisena kylmyyden eristeenä jääpeitteen alla olevan elämän kannalta. Keväällä jäiden lähdettyä pintavesi alkaa vähitellen lämmetä ja tämä vaihe on kaikille vesistöille erittäin tärkeä: tällöin pohjan ja pinnan vesi pääsevät sekoittumaan, jolloin vesistöjen pohjat saavat elintärkeää happea ja ravinteita pinnasta.  Sama sekoittuminen tapahtuu myös syksyisin, kun pintavesi jäähtyy n. 4-asteiseksi, niin se vajoaa kohti pohjaa, josta pulpahtaa pintaan taas korvaavaa vettä.

Kesäisin vesistöjen lämpötilaero syvyyden funktiona merialueilla voi olla melkoisen suuri. Parhaimmillaan auringon lämmittämän ohuen pintakerroksen lämpötila voi olla Suomen merialueilla 20 asteen kieppeillä, mutta laskee nopeasti syvyyden kasvaessa. Syvyyttä, jossa meriveden lämpötila laskee voimakkaasti, kutsutaan termokliiniksi. Se sijaitsee yleensä n. 10-15 metrin syvyydessä kesällä ja täällä veden lämpötila voi metrin matkalla laskea jopa yli 10 asteen verran! Termokliinin alapuolella, syvyydessä 15-30 m on yleensä kylmin talvivesi; täällä lämpötila on 2-3 astetta. Mitä lähemmäs pohjaa mennään, sitä suolaisempaa ja tiheämpää vettä siellä on, kunnes lopulta saavutetaan jonkin sortin balanssi ja lämpötila asettuu n. +4 asteeseen. 

Viime kesänä kuulin eräästä tapauksesta, jossa eräs suomalaisnainen oli sunnuntaina pulahtanut 22-asteiseen veteen Kotkan edustalla, mutta maanantaiaamuna uimalenkki oli jäänyt kuulemma lyhyeen, kun veden lämpötila oli ollut enää 13-asteista. Ilman lämpötila ei ollut laskenut radikaalisti, mutta ilmiölle on ihan luonnollinen selitys: sekoittuminen. Sunnuntai-iltana oli ukkoskuurojen yhteydessä tuullut voimakkaasti idän puolelta ja tämä oli paikoin nostattanut melko korkeatakin aallokkoa. Voimakas idänpuoleinen tuuli kesäaikana on erittäin otollinen meriveden voimakkaalle pystysuuntaiselle sekoittumiselle Suomen puoleisella rannikkoseudulla. Tällöin termokliinistä oli päässyt sekoittumaan pintaan asti huomattavasti kylmempää vettä ja aallokko oli mahdollisesti siirtänyt tuota lämpimämpää pintavettä muualle. Järvivesissä sama ilmiö ei yleensä ole mahdollinen, sillä järvet ovat huomattavasti pienempiä, matalampia ja heikkotuulisempia alueita eikä mainittavaa aallokkoa juurikaan esiinny.

Kesäkuu alkanee viileänä ja epävakaisena

Ensi viikon kuluessa ainakin ajoittaisia sateita on tiedossa koko maahan ja samalla tuuli kääntyy puhaltamaan viileästi lännen ja luoteen puolelle. Koulunsa päättäville viikonloppu saattaa olla epämukava ulkojuhlimisen kannalta, sillä sadealueita on tyrkyllä toinen toisensa perään. Lapissa voi ensi viikon aikana osa sateista tulla jopa räntänä. Reilun kahden viikon GFS-ennusteessa ei ollut merkkejä suuremmasta säätyypin muutoksesta: Skandinavia on epävakainen ensi viikon lopusta alkaen - ajoittain aurinkoa, mutta todennäköisemmin ainakin sadekuuroja ja lämpötilat 13 ja 20 asteen välillä.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Terminen kesä ja tapahtumarikas helatorstai

Termisestä kesästä

Näin toukokuun puolivälissä ollaan termisen kevään kynnyksellä maan eteläosassa. Kuun loppuun mennessä terminen kesä on keskimäärin alkanut Oulun läänin korkeudella saakka, mutta Lapissa alkaa yleisesti vasta kesäkuun puolella, Käsivarren ja aivan pohjoisimman Lapin osalta vasta juhannuksen jälkeen. Terminen kesä tarkoittaa sitä, että vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi (väh. 5 vrk ajan) +10 asteen rajan. Vaihtelut saattavat vuodesta toiseen olla suuriakin: varhaisimmillaan terminen kesä on alkanut maan eteläosissa 19.4. (viimeksi vuonna 2000), mutta toisaalta on tapauksia, jolloin sitä on saatu odotella lähes kesäkuun puoliväliin saakka. 

Lumitilanne 15.5. (lähde: FMI) 
Termisen kesän kesto on eteläisimmässä Suomessa reilut neljä kuukautta, keskiosissa maata n. 3,5 kuukautta, Oulun läänissä n. 3 kk ja Lapissa keskimäärin pari kuukautta, mutta jälleen poikkeuksena Käsivarren ja Utsjoen seutu, jossa kesto on vain vaivaisen kuukauden luokkaa.

Viime päivien perusteella voisin veikata, että terminen kesä on juuri alkanut ainakin Etelä-Suomessa ja tulee lähipäivinä alkamaan myös keskisessä Suomessa. Näin ollen terminen kesä on tänä vuonna aikataulussaan, ehkä paikoin keskisessä Suomessa tullee alkamaan hieman tavanomaista aikaisemmin. Myös kasvukausi on pyrähtänyt hyvin käyntiin siellä kaikkialla, missä lämpötila on pysyvästi saanut olla jo jonkin aikaa +5 asteen yläpuolella ja missä maa on vapautunut lumesta ja roudasta. 

Lumitilannekartasta nähdäänkin, että lunta on Keski-Lapissa ja paikoin Kainuussa. Eniten lunta oli aamun mittauksessa Kittilän kenttärovalla: huikeat 82 cm!


Helatorstaina hellettä, rankkasadetta ja ukkosia

Sään kannalta mielenkiintoisia hetkiä eletään huomenna helatorstaina. Silloin Selkämerellä on matalapaineenkeskus ja se pyöräyttää Etelä- ja Itä-Suomeen erittäin lämmintä ilmamassaa Venäjältä. Nämä kaakosta saapuvat hellemassat tietävät yleensä aina myös suhteellisen korkeata ilmankosteutta ja samalla myös otollisia olosuhteita ukkosten kehitykselle. Torstaista tulee (toivottavasti) alkavan kesän ensimmäinen mainittava ukkospäivä!

Tuo kaikista kuumin ja tukalin ilma jäänee Suomen kaakkoispuolelle, mutta kyllä aivan nuo maksimilämpötilat saattavat jossain Lappeenrannan, Vaalimaan tai Lieksan suunnalla kohota jopa 26...27 asteeseen. Kartassa olevat maksimiarvot ovat paikoin ehkä asteen tai pari liioiteltuja, jos otetaan huomioon paikallisen pilvisyyden tai tuulen viilentävä vaikutus. Rankkasateen sattuessa kohdalle lukemasta voi vähentää helposti ainakin viisi astetta.Toisaalta isojen järvien läheisyydessä on sitten useita asteita viileämpää idässäkin. Mitä lännemmäs mennään, sitä epävakaisemmaksi ja viileämmäksi sää käy. Samaan aikaan, kun esimerkiksi kaakkoisrajalla nautitaan aurinkoisesta hellesäästä, "värjötellään" Turussa tuulisessa ja sadekuuroisessa säässä alle 15 asteessa. Suomenlahden rannikoillakin tullee olemaan viileämpää meren yli puhaltavan tuulen johdosta. Kaiketi 20 asteen raja tulee todennäköisesti kulkemaan Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Ähtäri-Oulu-Kajaani -linjan kohdilla. 

Kartalla näkyykin lännestä puskeva kylmärintama, joka tulee etenemään illan kuluessa nopeasti kohti koillista. Sen etupuolella idempänä kehittyy yleisesti sadekuuroja ja mitä korkeammalle lämpötila ennättää kohota päivän mittaan, sitä todennäköisemmin kehittyy mukaan myös ukkosiakin. Tuon kullankeltaisen pistealueen sisäpuolella ukkoset ovat todennäköisimpiä iltapäivällä. Tuskin mitään armotonta  supersolutykitystä tullaan näkemään, mutta varmasti ihan rivakoitakin sade- ja ukkoskuuroja saadaan, ehkä jopa rakeita. Illaksi tämä ukkosherkkä alue siirtyy idemmäs samalla hieman heiketen, mutta työntäen yhteinäisempiä sateita laajalti maan etelä- ja keskiosiin. Ei olisi mikään ihme, jos jossain päin Etelä- ja Keski-Suomea saadaan sadetta 20-30 mm torstain ja perjantain aikana, yli puolet toukokuun kokonaissademäärästä. Perjantaina voi vielä ukkostaa itärajalla, tämän jälkeen sää poutaantuu ja viilenee.

Poutainen ja lämmin toukokuun loppu

Pitkäaikaisennusteet näyttäisivät vahvasti käyvän toteen, ja ensi viikosta lähtien Suomeen näyttäisi vahvistuvan korkeapaine. Sunnuntaista eteenpäin ja tällä hetkellä koko ensi viikkokin näyttää aurinkoiselta ja kesäisen lämpimältä:  laajalti päivälämpötilat Etelä- ja Keski-Suomessa 19...22 astetta, öisin n. 10. Pohjoisessakin päästäneen 15 asteen päivälämpötiloihin. Tästä se kesä voi alkaa!



sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Lapissa lumipyryä, etelässä kevät etenee hissukseen

Tällä kertaa lyhyt päivitys. Mielenkiintoinen sadealue nimittäin pyyhkäissyt koko maan yli kohti pohjoista: etelä- ja keskiosissa maata ollaan saatu reippaasti vettä perjantain ja lauantain kuluessa, mutta Lapissa monin paikoin uutta lunta on nyt yön mittaan satanut 5-10 cm, ehkä paikoin enemmänkin. Tässä hieman kontrastia toukokuun 5. päivästä: toinen kuva Helsingistä ja toinen Pelkosenniemeltä. Kumpikohan on kumpi?


(lähde: Kelikamerat)
Ei mainittavaa lämpenemistä näköpiirissä

Lauantaina vilkaistessani pitkäaikaisia ennusteita (eurooppalainen ja yhdysvaltainen) näyttää yhä siltä, että jo tällä hetkellä helteinen ja ukkosherkkä Kaakkos-Eurooppa tulee yhä pysymään varsin lämpimänä, kun taas Suomi - Ruotsi/Norja - Iso-Britannia - Espanja/Portugali -akseli tulee olemaan viileämmässä ilmamassassa. Ajoittain on myös epävakaista. Esimerkiksi eilen lauantaina on värjötelty Dublinissa vain 6 asteen päivälämpötiloissa, kun normaalisti oltaisiin 15 asteen vaiheilla tähän aikaan vuodesta. Käytännössä lämpötilaero on ollut varsin pieni Länsi-Euroopan alueella: ajoittain kuluneen viikon aikana Suomessa on ollut samoja päivälämpötiloja kuin esimerkiksi Portugalissa tai Etelä-Espanjassa, mutta kaikista koleinta Brittein saarten tienoilla. 

Hieman nousutrendiä lämpötiloissa on ensi viikolla ja aurinkoisessa säässä voidaankin käväistä 15-16 asteessa maan etelä- ja keskiosissa. Toisaalta voi olla, että ilo jää lyhyeksi, koska sateista ja viileämpää ilmamassaa on koko ajan tarjolla lännestä. Pieni toivonpilkahdus kuukauden päähän ulottuvassa ennusteessa näkyisi olevan toukokuun viimeiselle viikolle: silloin on mahdollista, että sääkuviot muuttuvat mullinmallin Euroopassa ja kesäsäät valtaisivat Suomen kertaheitolla.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Merituuli ja katsaus toukokuuhun

Merituulen anatomiaa


Merituuli rannikolla
Tässä vaiheessa kevättä ja myös alkukesällä merituulella on merkittävä rooli rannikkoseutujen ilmastossa. Merituulen syntyä voidaan tarkastella ohessa olevan kuvan avulla. Se viriää yleensä aamupäivän jälkeen, kun aurinko on ehtinyt lämmittää mannerta tarpeeksi, jolloin mantereen ja kylmän meren välisen lämpötilagradientin kasvaessa tarpeeksi suureksi muodostuu merituuli. Siinä lämmenneen mantereen puolella muodostuu konvektiota eli lämmennyt ilma nousee ylöspäin ja muodostuu usein kumpupilviä. Mikäli ilman kosteussisältö ja olosuhteet muuten ovat otollisia, voi iltapäivän kuluessa kehittyä myös sade- tai ukkoskuuroja kesäpäivänä. Kylmän meren puolella ilma on puolestaan laskevassa liikkeessä merituulikierron johdosta eli havaittavaa tai latentin lämmönvuota ei esiinny ylöspäin ja tämän seurauksena myöskään pilviä ei pääse kehittymään. Meren ja mantereen lämpötilaero sekä myös pieni ilmanpaine-ero laukaisee siispä merituulikierron: mantereelta ilmaa nousee ylöspäin ja parinsadan metrin korkeudessa se alkaa virrata takaisin kohti merta, jossa se lähtee lopulta laskevaan liikkeeseen. Näin ollen mantereelle, rannikon läheisyyteen, syntyy pieni tyhjiö, jolloin tilalle alkaa virrata maanpinnan tasossa mereltä viileää ilmaa. Näin syntyy tämä "neliömäinen" merituulikiertoliike. 

Joku on varmasti joskus pohtinut, miksi Naantalia sanotaan Suomen aurinkoisemmaksi kaupungiksi. Tilastollisesti aurinkotunteja onkin eniten lounais- ja etelärannikolla ja merituulella on siihen suuri vaikutus. Usein on havaittavissa hyvin selkeä pilvisyyden raja eritysesti loppukevään ja alkukesän aurinkoisina, heikkotuulisina päivinä rannikon ja sisämaan välillä. Merituulen vaikutukset voivat ulottua parhaimmillaan jopa 40-50 km sisämaan puolelle, mutta yleensä puhutaan n. 15-20 km:n etäisyydestä mitä tulee nyt pilvisyyteen. Tämän vuoksi esimerkiksi Helsinki pysyy lähes aina tähän aikaan vuodesta merituulipäivinä täysin selkeänä ja aurinkoisena, mutta jo esimerkiksi Vantaalla on havaittavissa kumpupilvisyyttä ja Keravalla taivas saattaa olla kokonaan kumpupilvikaton peitossa. Merituulen ansiosta rannikot pysyvät huomattavasti vähäsateisimpina keväällä ja alkukesästä sisämaahan verrattuna. Täten ikävä kyllä myös konvektiiviset ukkoskuurot ja rajuilmat ovat hyvin harvinaista herkkua rannikoilla - itse kun satun olemaan niiden intohimoinen seuraaja.

Merituulen vaikutus lämpötiloihin 28.4.2012

Olen havainnollistanut viereiseen kuvaan esimerkin eilisestä merituulitilanteesta. Rannikkoalueen ollessa täysin selkeä kulki selvä kumpupilvisyysraja Vantaan kohdalla. Lämpötila Helsingin edustalla merialueilla oli selvästi alle 10 astetta, Kaisaniemessä n. 10 astetta, Kumpulassa 12, Helsinki-Vantaalla 15 ja Tuusulan korkeudella 16 astetta. Tuusulan jälkeen lämpötilan nousu lakkasi eli voidaan todeta merituulen vaikuttaneen eilen päivälämpötiloihin peräti 40-50 kilometrin päähän sisämaahan. Tänään sunnuntaina tilanne on puolestaan neutraalimpi lämpötilaeron suhteen tuulen puhaltaessa luoteen puolelta: Kaisaniemessä on tällä hetkellä itse asiassa yli asteen verran lämpimämpää kuin Helsinki-Vantaalla!

Suomenlahden pintalämpötila on tällä hetkellä 5...7 astetta lämmeten hitaasti mutta varmasti. Heinäkuun loppupuolella mantereen ja meren lämpötilaero alkaa sitten olla jo kurottu kiinni ja tämän jälkeen lämmennyt meri kääntyykin rannikkoalueiden eduksi.



Helleilmamassaa jo Liettuassa saakka

Säätilanne Euroopassa 28.4. (lähde: FMI)
Suomi on tällä hetkellä Keski- ja Itä-Euroopan helteisen ja Pohjois-Atlannin hyisen ilmamassan rajavyöhykkeessä. Eilen lauantaina kesäinen ilmamassa käväisi jo aina Etelä-Latviassa saakka, mutta kunnolla hellelukemiin päästiin mm. Vilnassa ja Moskovassa. Toisaalta esimerkiksi Brittein saarilla, Ranksassa, Espanjassa ja Portugalissa on kyllä värjötelty harvinaisen alhaisissa lukemissa, ja taisipa jokin pitkäaikaisennusteisiin erikoistunut lafka povailla Britteihin kylmintä tuokokuuta 100 vuoteen. 
Islannin kohdilla näkyvä matalapaine tulee tuomaan vapun jälkeen Suomeen epävakaista ja koleaa säätä. Lappiin on tiedossa lisää lunta, Keski-Suomessakin asti voi tulla räntä- tai lumikuuroja ja ihan reiluja yöpakkasia. Näköpiirissä ei liene pitkän ajan ennusteissa mitään selvää lämpenemistä; lämmin ilmamassa tulee pysyttelemään Suomen kaakkoispuolella. Toisaalta Suomi ei ole ainoa, joka joutuu koleaan toukokuiseen pohjoisvirtaukseen: laajalta koko Skandinavia ja erityisesti läntisin Eurooppa tulevat kyllä värjöttelemään ensi viikolla varsin koleissa lukemissa.

Nautitaan kuitenkin vielä aurinkoisesta ja suhteellisen lämpimästä vappusäästä! :)

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kesäinen tuulahdus viikonloppuna?

Huhtikuun alku sangen kolea

Kylmää idässä ja pohjoisessa
Yleissäätilanteessa tapahtui dramaattinen muutos maaliskuun viimeisinä päivinä, kun pitkään Brittein saarilla vallinnut korkeapaineen alue antoi periksi ja teki muutoksen Skandinaviassa kauan jatkuneisiin lauhkeisiin länsi- ja luoteistuuliin. Ohessa olevasta hahmotelmastani nähdään, että matalapaineet kulkivat suhteellisen eteläistä reittiä ja mahdollistivat hyvinkin kylmän ilman purkaukset pohjoisesta laajalti koko Skandinaviaan ja Venäjälle. Keskisessä Euroopassa lämpötilapoikkeama ei ole ollut suuntaan eikä toiseen radikaali, mutta esimerkiksi läntisimmässä Afrikassa, Lähi-idässä ja osassa koillista Afrikkaa on ollut ajankohtaan nähden hyvinkin korkeita lämpötiloja.




Lunta vielä paikoin runsaasti erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa

Etelä- ja länsirannikko olivat onnekkaita, sillä lumet ehtivät sulaa ennen maalis-huhtikuun vaihteen kylmää purkausta kokonaan, mutta huhtikuun alkupävinä uusi lumipeite valtasi jo lumettomat alueet. Lumipeitteen määrä on huhtikuun alkuna kasvanut laajalti koko Pohjois-Suomessa, sillä päivisinkin ollaan monin paikoin pysytelty pakkasen puolella. Etelämpänä sentään päivisin ollaan olta selvästi plussan puolella, joten lumipeite on sulanut hitaasti mutta varmasti. 
Lumitilanne 17.4. (kuva: Ilmatieteen laitos)
Tällä hetkellä tilanne on se, että etelärannikolla sekä maan läntisimmässä osissa maa on lumeton, mutta mitä idemmäs ja pohjoisemmas mennään, sitä paksummat nietokset. Esimerkiksi Jyväskylässä aamun lumitilanne oli n. 30 cm (normaalitilanne tähän aikaan vuodesta n. 10 cm), Oulussa 46 cm (norm. 15 cm) ja Sodankylässä 79 cm (normaalitilanne n. 45-50 cm).

Lumien sulamista näillä alueilla ovat hidastaneet pakkasyöt, suhteellisen alhaiset päivälämpötilat (auringon säteilyä karkaa sitä enemmän, mitä lumisempi pinta) sekä matalapaineiden sateiden olomuodot ovat olleet useina päivinä lunta tai räntää.

Lumet ovat sulaneet ajankohtaan nähden normaaliin tahtiin Etelä- ja Länsi-Suomessa lukuun ottamatta Keski-Suomea, mutta monin paikoin Itä- ja Pohjois-Suomessa sulaminen on edellisvuosiin nähden ollut huomattavan hidasta. Yleensä kun maksimilumipeite määrät koetaan maalis-huhtikuun vaihteessa Pohjois-Suomessa, niin siellä lumipeite on jatkanut kasvamistaan aina huhtikuun puoliväliin saakka.

Keskimäärin lumipeite katoaa etelärannikolta maalis-huhtikuun vaihteessa. Esimerkiksi Helsinki Kaisaniemessä keskimäärin vuosina 1981-2010 maa on ollut lumeton huhtikuun 5. päivään mennessä. Tänä vuonnahan maa oli käytännössä lumeton jo lähes pari viikkoa normaaliajankohtaa aiemmin. Kun tutkitaan tilannetta Jyväskylässä, niin siellä keskimäärin maa on lumeton huhtikuun 22. päivään mennessä. Tällä hetkellä lunta on tosiaan vielä 30 cm. Täten näyttäisi siltä, että Jyväskylässä mentäneen ainakin viikon verran ohi normaalin sulamisaikataulun ja verrattuna eteläisimpään Suomeen ero on peräti kuukauden verran tänä vuonna. Sodankylässä puolestaan lunta on tällä hetkellä noin 80 cm, joka on kyllä kolmasosan normaalimäärää enemmän. Sieltä lumet keskimäärin häviävät 14.5. Selvitin mielenkiinnon vuoksi ääriajankohdat lumensulamisille myöhäisimmillään:

Helsinki Kaisaniemi 5.5.1941
Jyväskylä 13.5.1944
Sodankylä 30.6.1996

Sodankylässä pahimmillaan lunta on ollut vielä maassa siis juhannuksen jälkeenkin!

Viikonloppuna tai viikonvaihteessa mahdollisuus kesäiseen tuulahdukseen

Lämpötilat 17.4.2012 klo 15 (kuva: Wetterzentrale)
 Lisäsin tähän mukaan lämpötilakuvan Euroopan alueelta tiistai-iltapäivänä. Tästä nähdään hyvin tämän hetkinen tilanne: sää on varsin koleaa erityisesti Skandinaviassa ja Baltiassa sekä myös suuressa osassa Ranksaa ja Saksaa. Näillä alueilla on saatu myös runsaita sateita. Kylmin kolkka lienee Suomi, jossa maksimilämpötilatkin ovat jääneet tänään vain +5 asteeseen ja laajalti Skandinavian pohjoisimmat osat ovat olleet pakkasella. Mutta katsokaapa Venäjän lämpötiloja Suomen korkedella! Siellä näkyy esimerkiksi Sodankylän korkeudella 12 asteen lukemaa ja Etelä- ja Keski-Suomessa olisi päästy parhaimmillaan 20 asteen kieppeille, jos samainen ilmamassa olisi vyörynyt Suomeen asti. Tämä ilmamassa on peräisin jo sangen lämpimältä Aasian mantereelta, Afganistanista ja Pakistanista saakka.

Sunnuntain lämpötilaennusteet
Lauantain kuluessa Suomeen noussee runsaita sateita eteläkaakosta, jotka liikkuvat sunnuntaihin mennessä Pohjois-Suomen riesaksi ja siellä on paikoin tiedossa runsaasti lisää uutta lunta tai räntää. Jo lauantaina on mahdollista, että eteläisimmässä Suomessa päästään yli 10 asteen, mutta mikäli sunnuntaina aurinko pääsee näyttäytymään epävakaasta ilmamassasta huolimatta, ei ole täysin mahdotonta, että osassa eteläisintä ja kaakkoisinta Suomea päästään 20 asteeseen. Lämpimän ilman kieleke on kuitenkin pieni Suomen päällä: Keski-Suomessa maksimit lienevät 10 asteen vaiheilla ja koko Pohjois-Suomessa on kyllä hyvin koleaa. Toisaalta voi myös käydä niin, että suluissa olevat lämpötilat toteutuvat Etelä- ja Keski-Suomessa, mikäli lämmin ilmamassa jääkin Suomen kaakkoispuolelle ja sää pysyy epävakaisena sunnuntainakin. Viikonlopun jälkeenkin säätilanne pysyy mielenkiintoisena, sillä Suomen itä- ja kaakkoispuolella tulee majailemaan ensi viikollakin lämmintä ja kesäistä ilmaa, mutta toisaalta todennäköisemmältä skenaariolta näyttää se, että Suomi kuuluu epävakaisempaan ja viileämpään vyöhykkeeseen. Tämä tarkottaisi sitä, että valtaosassa maata saataisiin tyytyä 5...9 asteen päivälämpötiloihin ja sää pysyy verrattaen pilvisenä ja sateisena.